1kits (10Viales) ukat juk’ampinaka.
| Ukax akhamawa: | |
|---|---|
| Walja: | |
▎ ¿ Kunas Cristágeno satäkis ukajja?
Cristágeno ukaxa mä modulador biológico sintético basado en péptidos ukawa nayraqatax prolina, ácido glutámico ukat ácido aspartico ukanakampi luratawa. Ukan jach’a lurawipax cuerpon inmunología ukat estrés ukar saykatañatakiw ch’amanchasi, sistema inmunológico ukan irnaqawip regulación ukamp.
▎ Cristágeno ukan estructurapa
Uñakipt’añataki: PepDraw |
Fórmula Molecular ukaxa: C 14H 11N 3O8 Peso Molecular ukaxa:359.34g/mol |
▎ Ovageno tuqit yatxataña
¿Kuna yatxatäwinakas Crystage ukan utji?
Cristágeno ukan yatxatäwipax nayraqatax juk’amp manqhan yatxatäwinakatw juti, sistema inmunológico ukan regulación ukat chuymankipstañamp chikt’at procesos biológicos ukanakat. Chuymankipstatäxasaxa, cuerpon síntesis proteica ukat funcionamiento ukan equilibriopax jan waltʼayatawa, ukatwa kunayman usunakax qalltaraki. Mä biomodulador de péptidos de corta cadena ukhama, secuencia de Crystagen —ácido glutámico (Glu), ácido aspartico (Asp) ukhamaraki prolina (Pro) ukanakampi lurata— expresión génica ukarux activa, complementariamente sitios específicos de ADN ukar uñtasa. Ukaxa síntesis proteica uksa tuqiru ch’amancharaki, ukhamata funciones fisiológicas uksa tuqita ch’amanchañataki. Aka mecanismo ukax mä fundamento teórico ukaw chuymankipstañar qhiphart’ayañataki ukhamarak función inmunológica ukar ch’amanchañataki.
¿Kuna mecanismos de acción de Crystage ukax utji?
Activación de células B ukaxa sistema inmunológico uksankiwa
Directa activación de células B: Cristágeno ukaxa células B ukanakaruxa sistema inmunológico ukanxa activa. Células B ukaxa nayraqata anticuerpos ukanaka lurapxi ukatxa respuestas inmune humoral ukanakanxa chikanchasipxi. Kunapachatï patógenos ukanakax cuerpor mantani ukhaxa, células B ukanakax antígenos ukanakaruw uñtʼapxi ukat mä serie de señalización thakhinak tuqiw activapxi. Ukatxa, células plasmáticas ukar mayjtʼayasipxi, uka células ukanakax anticuerpos específicos ukanakaw mistu, ukhamat patógenos ukanakar chhaqtayañataki. Cristágeno ukaxa células B ukanakaruxa activaspawa, ukaxa receptores específicos ukanakaru uñtatawa, ukaxa señalización intracelular ukanakaru ch’amancharaki. Ukaxa células B ukanakaruxa ch’amancharaki antígenos uñt’añataki ukhamaraki inmunes respuestas ukanaka qalltañataki [1]..
¿Kuna apnaqawinakas Cristágeno ukax utji?
Modulación inmunológica uksanxa, Cristágeno ukaxa wali ch’amancharaki cuerpon inmunológico lurawipa, ukaxa wali askiwa kunaymana inmunológico usunaka qullañataki. Ukax inflamación aguda jan ukax crónica ukar qullañatakiw apnaqasispa, ukax infecciones respiratorias (jan ukax faringitis, bronquitis, sinusitis, neumonía, ukat juk’ampinaka), infecciones urinarias (kunjamatix cistitis, pielonefritis), prostatitis ukat adnexitis ukanaka. Ukhamaraki cristágeno ukaxa uñacht’ayiwa suma efectos ukanaka qullañataki autoinmune usunaka ukhamaraki trastornos de tejido conectivo sistémico, ukaxa machaq opciones terapéuticas ukanaka uñacht’ayi aka condiciones ukanakataki.
Entornos postoperatorios ukhamaraki rehabilitación ukanakanxa, Cristágeno ukaxa kunaymana procedimientos quirúrgicos ukanakana uchatarakiwa janïra operaciones ukatxa operaciones tukuyatatxa, ukhamata usutanakaru yanapt’añataki ch’amampi ukhamaraki función inmunológica ukanakampi. Chuyma usuchjata jan ukax accidente cerebrovascular ukanakat waliptapki uka usutanakatakix Crystagen ukax cuerpon waliptañapatakiw yanapt’i ukat jan walt’awinak jan utjañapatakiw yanapt’i. Ukhamaraki, chuymankipstat usutanakaru ukhamaraki inmunocomprometido jaqinakaru apnaqatapaxa wali uñjatarakiwa. Ukax chuyman jaqinakan inmunología ukan irnaqañapatakix yanapt’iwa ukat chuymanïñ tuqit inmunología ukan jan walt’awinakaparux juk’amp sumaptayaraki. Usutanakatakixa jan wali lurawinakampi, infecciones, radiación, quimioterapia, estrés emocional, factores ambientales, condiciones climáticas, endémicas usunaka, ukhamaraki radiación ionizante ukanakampi jan walt’ayata, Crystagen ukaxa efectos regulatorios positivos ukanakampiwa uñacht’ayi, ukaxa cuerpon usunakata jark’aqañatakixa ch’amancharaki.
Cristágeno ukax tumor jark’aqasiñatakix ch’amanïtap uñacht’ayaraki. Sistema inmunológico ukan irnaqawip mayjt’ayasa, tumor ukan jan walt’awinakapar jan utjañapatakiw yanapt’aspa. Ukhamaraki, Cristágeno ukaxa irnaqarakispawa envenenamiento crónico uka qullañataki, ukaxa yanapt’arakispawa veneno usuta jaqinakaru qullañataki.
Tukuyawi
Mä modulador biológico sintético basado en péptidos ukhama, Crystagen ukaxa uñacht’ayiwa efectos inmunomoduladores, ukaxa ch’amancharaki función inmune ukatxa estados de deficiencia inmune ukaxa suma uñjañataki kunaymana factores ukanakampi. Ukax uñacht’ayiwa wali askiwa inflamación aguda jan ukax crónica, infecciones virales, recuperación postoperatoria ukat inmunología ukax edad ukarjam jan walt’ayañataki. Cristágeno ukax tumor jark’aqañataki ukhamarak envenenamiento crónico ukar qullañatakix wali askiwa.
Qillqirit parltʼañäni
Aka pata tuqin arsutanakax taqpachaw Cocer Peptides ukan yatxatata, editado ukat apthapita.
Revista Científica ukan qillqiri
Chervyakova NA jupax Instituto de Bioregulación y Gerontología de San Petersburgo, Rusia uksan yatxatiriwa, jupax aspectos moleculares de inmunomodulación ukat edad ukarjam mayjt’awinak función inmunológica ukanakatw yatxati. Chervyakova NA ukax referencia de citación ukan uñt’ayatawa [1].
▎ Uka tuqit wakiskir citacionanaka
[1] Сhervyakova N. A., Linkova N. S., Chalisova N. I., Koncevaya E. A., Trofimova S. V., Khavinson VK. [Aspectos moleculares de la actividad inmunoprotector de péptidos en bazo ukaxa chuymankipstaña pachana]. Gerontología tuqin nayrar sartawi 2014; 27 (1): 224-228.Ukaxa mä juk’a yatxatatawa.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgicmd=Apsu&db=pubmed&dopt=Resumen&lista_uids=28976144?_hl=1.
TAQI ARTÍCULO UKATXA PRODUCTOS UKA YATIYÄWINAKAXA AKA WEB SITIO UKANXA YATIYÄWI UKATXA YATIQAÑATAKIWA.
Aka sitio web ukan uñacht’ayat yänakax in vitro ukan yatxatañatakikiwa. Yatxatawixa in vitro (latin arunxa: *in vidrio*, ukaxa sañ muniwa vidrio ukanxa) jaqina janchipa anqäxapanwa lurasi. Aka yänakax janiw qullanakäkiti, janiw Administración de Alimentos y Medicamentos de Estados Unidos (FDA) ukan iyawsatäkiti, ukat janiw kuna qullañ tuqitsa, usunakas jan ukax usunakas jarkʼaqañatakisa, qullañatakisa jan ukax qullañatakis apnaqatäñapäkiti. Kamachi tuqixa wali jark’atawa uka yänaka jaqina jani ukaxa uywanakan janchiparu kunaymana uñt’ayaña.