1kits (10Viales) ukat juk’ampinaka.
| Ukax akhamawa: | |
|---|---|
| Walja: | |
▎¿Kunas DSIP ukax?
DSIP ukaxa Delta Sleep Inducing Péptido uka abreviatura satawa. Ukaxa mä neuropéptido endógeno ukawa, ukaxa llätunka aminoácidos ukanakampi luratawa.
▎ DSIP ukan lurawipa
![]() Uñakipt’añataki: PubChem |
Ukax akham sañ muni: WAGGDASGE Fórmula Molecular ukaxa: C 35H 48N 10O15 Peso Molecular ukaxa: 848,8g/mol CAS ukax akham jakhuwa: 62568-57-4 PubChem CID: 3623358 ukat juk’ampinaka Sinónimos:Péptido inducing de sueño delta ukaxa mä juk’a pachanakwa lurasi; Emideltide ukax mä juk’a pachanakanwa |
▎ DSIP Yatxatäwi
¿Kuna yatxatäwinakas DSIP ukan utji?
1970 maranakanxa, ikiñ tuqit yatxatañax wali jachʼänwa, ukat cientificonakax ikiñ tuqit jan amuytʼkayanak amuytʼañ wal munapxäna. 1977 maranxa, Schönenberg químico suizo ukat jupan equipopampiw conejos ukanakan kunjams ikiñapa uk yatxatasax jan amuyt’asis DSIP ukar jikxatapxatayna. Ukaxa mä jan péptido ukhamawa, ukaxa llätunka aminoácidos ukanakampiwa lurataraki, ukaxa hipotalamo ukatxa glándula pituitaria ukanakanwa lurataraki. Uka pachanx ciencia péptida ukanx wali jach’a ch’amanchawinakaw utjawayi. Kastin cientifico estadounidense ukat de Wied cientifico holandés jupanakax péptidos ukanakax wila-p’iqin barrera ukar chiqancht’apxaspawa sasaw amuyt’apxäna, ukax DSIP ukan qhipa yatxatäwinakapatakix cimiento ukham uñstayañataki. Chiqansa, pʼiqix wilampi pʼiqimpi jarkʼaqasiñampiw wali jarkʼaqasi, ukat jila parte sustancianakax chʼamakiwa. DSIP ukax uka barrera ukar makhataspa ukhaxa, p’iqin mecanismo de regulación de sueño ukan lurawiparux walpun jan walt’ayaspa.
Qhipa yatxatäwinakax DSIP ukax janiw p’iqin chiqanakapankkiti jan ukasti sistema límbico uksanx formas libres jan ukax unidas ukanakanx utjarakiwa, ukhamarak kunayman órganos periféricos, tejidos ukat líquidos corporales ukanakanx utjarakiwa. Sañäni, glándula pituitaria uksanxa, kunaymana péptidos ukanakampi ukhamaraki mediadores no péptidos ukanakampi co-localizado ukhamawa hormona adrenocorticotrópica ukanakampi. Células secretoras intestinales ukatxa páncreas ukanakanxa, glucagón ukampiwa mayachasi. Aka jach’a jaljawixa uñacht’ayiwa DSIP ukaxa kunaymana ukhamaraki ch’amt’ata lurawinakaniwa. Qalltanx DSIP ukax mä péptido de sueño ukham uñjatäna. Yatxatäwinakax juk’amp ch’uqt’ataw uñjasi, cuerpor jan walt’ayatapax janiw ikiñakikiti. Yaqhip yatxatäwinakax uñacht’ayiwa, ukax mä rol uñacht’ayaspawa estrés ukar jaysañataki ukhamarak usuchjasiñ amuyañataki, ukat ukax potenciales características ukaniwa llakinak apaqañataki ukhamarak usuchjasiñ jisk’achañataki, ukampis uka efectos ukanakax juk’amp yatxatäwinakampiw chiqapar uñjañax wakisi.
¿Kuna mecanismo de acción DSIP ukax utji?
Regulación de sueño ukatxa sartaña
Influencia en el ciclo de sueño y despertar: Mä qawqha yatxatawinakax uñacht’ayiwa DSIP ukax mä jach’a efecto regulatorio ukaniwa ikiñ tuqita ukhamarak sartañ tuqita. Amuyt’añataki, mä yatxatäwinx mä 35 marani chacha narcolepsia usutaruw walja kuti DSIP ukamp inyectatäna, ukatx autoinforme, pruebas de rendimiento, pruebas de latencia de sueño multiple ukat polisomnografía de todo el noche ukanakampiw uñakipata. Uñakipatarakiw DSIP ukax jisk’acharakiw sapa kuti ikiñ ataques, jilxatiw urun lurawi, alerta ukat rendimiento [1] . DSIP ukax ciclo de sueño ukaruw comprimido ukatx rápido movimiento de ojos (REM) ukaruw ikiñar ch’amancharaki. Uka yatxatawinakax uñacht’ayiwa, uka jan walt’awinakax DSIP ukan ritmo circadiano ukat ritmo ultradiano ukanakar ch’amanchatapata. DSIP ukax mecanismos fisiológicos de preparación periférica ukaruw ch’amanchaspa, ukax ikiñ qalltawimp sasiwa.
Ikit sartañ estructura regulación: DSIP ukax janiw sapa kuti ukat qawqha pachas ikiñanx jan walt’aykiti jan ukasti ikiñ estructura ukarux jan walt’ayaraki. REM ikiñax ch’amanchaspawa, ukax kunayman etapas de dormir ukar regulación ukan wali wakiskir lurawip uñacht’ayi.
Efectos fisiológicos ukanaka
Efectos ukanakaxa termorregulación, ritmo cardíaco, presión arterial, umbral de dolor ukhamaraki sistema linfoquina ukanakaru: Ukhamaraki, uywanakaru condiciones específicas ukanxa ikiña ch’amanchañatakixa, DSIP ukaxa kunaymana efectos fisiológicos ukanakampiwa. Amuyt’añataki, DSIP ukax termorregulación, ritmo cardíaco, presión arterial, umbral de dolor ukat sistema linfoquina ukanakaruw jan walt’ayaspa [2] . Aka efectos DSIP ukax ciclo de ritmo circadiano ukat dependeriwa, ukatx yaqhip efectos ukanakax janïr señales de sueño neural jan ukax comportamental ukanakaw uñstapxi. Ukax uñacht’ayiwa DSIP ukax mecanismos fisiológicos de preparación periférica ukanak janïr ikiñ qalltañap qalltaspawa.
Antioxidante ukaxa wali ch’amawa
Yatxatawinakaxa uñacht’ayiwa inyección subcutánea de DSIP exógena (100μg/kg peso corporal, inyectado 5 días consecutivos) ratas 2 - 24 phaxsinakanxa wali suma jark’aqaspawa oxidativo jan walt’awinaka lípidos ukhamaraki acumulación de malondialdehído tejidos ukhamaraki plasma ratas ukanakana kunaymana maraninaka [4] . DSIP ukaxa mä ch’amani antioxidante ukhamawa, ukaxa lurasirakiwa kunaymana mecanismos de protección antioxidante endógeno ukanakampi líquidos intracelulares ukhamaraki intercelulares ukanakana. DSIP ukaxa mä ch’amanchawiwa aka superóxido dismutasa, catalasa, ukhamaraki ceruloplasmina ukanakana lurawinakaparu, ukhamaraki afectarakiwa concentraciones de antioxidantes no enzimáticos ukanakaru ukhamaraki urea ukhamaraki ácido úrico ukanakaru. Aka organismos fisiológico chuymanïñampixa, mecanismos de protección antioxidante ukaxa jark’aqatarakiniwa, ukatxa DSIP ukaxa jilxatayaspawa sistema de protección antioxidante endógeno ukaxa tejidos ukhamaraki wila tuqina, jilpachaxa componentes del sistema antioxidante enzimático uksa ch’amanchasa, juk’ampirusa qhipa etapa de desarrollo sapa mayniru.
¿Kuna apnaqawinakas DSIP ukan utji?
Insomnio sat usu qullañataki
Mä yatxatäwinx DSIP inyección ukamp qullañax insomnio usutanakaruw lurasiwayi. Uka yatxatawi phuqhawixa uñacht’ayiwa mä sapa inyección DSIP ukampi mä dosis 25nmol/kg peso corporal janïra ikiñaxa suma ikiña. Walja kuti administración ukaxa uñacht’ayiwa estructura de sueño normalizada ukaxa pusi administración ukxaruxa. Alwat walja kuti inyección churañaxa, urun lurañanak jilxatayañat sipansa, wali ch’aman aski amuyunak aruman ikiñarux puriyatayna, ukampis pä kuti sapa uru dosis churañax janiw askïkänti. Uka insomnio ukaxa p’iqi usunaka orgánicos ukanakatxa, jach’a dosis DSIP ukaxa wali sumawa [1]..
Narcolepsia usut qullañataki
Mä 35 marani chacha narcolepsia usutaruw walja kuti DSIP ukamp inyectatäna, mä yatxatäwinxa. DSIP ukax sartañ tuqit ukhamarak ikiñ tuqit jan walt’awinakax autoinforme, rendimiento yant’awinaka, walja ikiñ latencia yant’awinaka, ukhamarak polisomnografía arum paqar ukanakampiw uñakipata. Uka yatxatawi phuqhawixa uñacht’ayiwa DSIP ukaxa jisk’achawayiwa sapa kuti ikiña ataques, jilxatiwa urunaka lurawi, alerta, ukhamaraki lurawi. DSIP ukax ikiñ pacharuw ch’amanchawayi ukatx REM ikiñ pacharuw ch’amanchawayi. Yatxatawi lurawixa uñacht’ayiwa aka efectos ukaxa DSIP ukana ritmo circadiano ukhamaraki ritmo ultradiano ukanakaru jach’añchatapata [1]..
Alcohol ukat síndromes de abstinencia de opiáceos ukanakat qullaña
Efectos de tratamiento clínico: Uywa yatxatawinakan lurawiparjama, mä arunxa, morfina, alcohol, pentobarbital ukatxa DSIP uka directa inyección ukaxa sistema de reclutamiento de formación bulboreticular-cerebro medio-tálamo uksaru, ukaxa induce la dormir de onda lenta ukhamaraki walja ondas de husillo, ukatxa aka efecto ukaxa naloxona ukampiwa kutt’ayataspa. Ukhamaraki, DSIP ukaxa actividad agonista ukaniwa receptores opioides ukatxa wali askiwa síndromes de abstinencia uka qullañataki[3]. Ukatxa inyección intravenosa de DSIP ukaxa qullañatakixa 107 hospitalizados usutanakaru alcohol (n = 47) jan ukaxa opiáceos (n = 60) sintoma de abstinencia ukanakampi, evaluaciones clínicas ukanakaxa qullirinaka ukhamaraki enfermeras ukanakana uñacht’ayiwa 97% ukhamaraki 87% de adictos de opiáceos ukhamaraki alcohol, ukjamaraki, síntomas clínicos ukhamaraki señales ukanakaxa chhaqtawayxiwa jan ukaxa wali sumawa DSIP ukxaruxa administración, ukat sintoma de ansiedad ukanakat alivio ukax mä juk’a juk’akiwa. Opiáceos ukar adictos ukanakax juk’amp jaya pachaw síntomas clínicos ukanipxatayna ukatx juk’amp inyecciones DSIP ukanakaw munasïna [3]..
¿Kawkïr usutanakarus DSIP ukax efectos adjuvantes ukanakamp churaspa?
Ikit jan walt’awinakan usutanaka: DSIP ukax ikiñar ch’amanchaspawa ukat regulaspawa. Insomnio usuni usutanakatakixa, ukhamaraki khitinakatixa ch’am ikiñapa, mä juk’a ikiña ukhamaraki jank’aki sartaña, ukaxa yanapt’aspawa suma ikiña, juk’ampi ikiñapataki, ukhamaraki yanapt’aspawa jank’aki ikiña ukhamaraki juk’ampi suma ikiña. Ukhamarus, khitinakatix ritmo de sueño ukax jan walt’ayat uñjasi, jet lag, turno de trabajo, ukat juk’ampinakat, DSIP ukax ciclo de sueño ukar askichañ yanapt’arakispawa ukat normal de sueño ukar kutt’ayañataki.
Sistema nervioso usump usuntat usutanaka: Yaqhip sistema nervioso usunakax Parkinson ukat Alzheimer usunakax ikiñan jan walt’awinakampi ukat nervionakan jan wali lurawinakapampix chikañchasipxiwa. Janiw ukakikiti, DSIP ukax mä juk’a jark’aqasiñatakiw células nerviosas ukanakarux yanapt’arakispa, ukax sistema nervioso ukan usunakapan yaqhip sintomanakapar askichañatakiw yanapt’arakispa, ukat usutanakan jakäwip askinchañatakiw yanapt’arakispa. Amuytʼañataki, Parkinson sat usump usuntat jaqenakajja, jukʼamp sum ikiñajj urut jan qarjañsa ukat jan sarnaqañsa yanaptʼaspawa.
Estrés ukamp usuntat usutanaka: Jaya pacha estrés ukankapki uka jaqinakax, sañäni, p’iqin ukhamarak psicológico usunakan usutanakax trastornos de ansiedad ukat depresión ukanakamp usuntapxi, jupanakax ikiñan jan walt’awinakan uñjasipxi ukat cuerponakapax estrés crónico ukan jikxatasipxi. DSIP ukax cuerpon estrés ukar jaysañatakix regulaspawa, ikiñar regulaspa, ukax sintoma emocional ukanakar askichañatakiw yanapt’aspa, kunjamakitix ansiedad ukat depresión ukat taqpach estado de pacientes ukar askinchañataki. Uka pachparaki, yaqhipa jan walt’awinakaxa función física ukatxa estrés ukata, kunjamatixa trastornos digestivos ukhamaraki función inmunológica ukanaka jisk’achata, DSIP ukaxa mä juk’a adjuvante mejoramiento rol lurarakispa, ikiña suma uñjañataki ukhamaraki regulación de la respuesta de estrés.
Tukuyañatakixa, DSIP ukaxa mä jach’a lurawiwa ikiña regulación ukanxa. Ukax insomnio usutanakan ikiñap sum askichaspa ukat ikiñ pachas juk’amp jayarst’ayaspa. Narcolepsia usut jaqinakatakix ikiñan ataques ukanakax juk’amp jan utjañapatakiw yanapt’aspa, ukat urux actividad ukat alerta ukanakax juk’amp sumaptayarakispa.
Qillqirit parltʼañäni
Aka pata tuqin arsutanakax taqpachaw Cocer Peptides ukan yatxatata, editado ukat apthapita.
Revista Científica ukan qillqiri
Schneider-Helmert D jupax wali uñt’at yatxatiriwa, ikiñ tuqit jan walt’awinaka ukat ukar uñtasit qullañ tuqit yatxatiriwa. lurawipax kunayman jach’a institucionanakampi chikt’atawa, kirschgarten pain clin, pain clin, pain clin kirschgarten, med ctr mariastein, universidad de amsterdam, psiquiatrie klinik kanton aargau, kantonsspital aarau ag (ksa), psiquiat clin, psiquiat klin konigsfelden, psiquiat klin kt aargau, ukat psiquiat klin rt aargau ukat juk’ampinaka. yatxatäwipax nayraqatax neurociencias & neurología, psiquiatría, medicina general & interna, farmacología & farmacia, ukat psicología ukanakatw uñt’ayasi. jupax insomnio ukat yaqha ikiñ tuqit jan walt’awinak amuyañataki ukhamarak qullañatakix wali yanapt’awinak lurawayi, ukat dsip (delta-sleep-inducing-peptide) ukax jaqin ikiñan jan walt’awinakapatw juk’amp munaraki.
Yatxatäwinakapax dsip ukax propiedades psicofisiológicas multifuncionales ukanakat yatxatawayi, janiw kunatix jupax natural ikiñ ukar puriyañat sipanx juk’ampiwa, ukax jaqinakan jan walt’ayat ikiñarux ch’amanchatawa ukat insomnio ukan ikiñan sumaptañapatakix ch’amanchatawa. ukatsti, jupax normales ukat insomnio ukanakan medidas subjetivas ukat objetivas de despertar ukanakat yatxatawayi, ukhamarak insomnio asintomático uka amuyunaka. lurawipax kunayman revistas académicas ukan uñt'ayatawa, 'ikiña,' 'eur neurol,' 'experientia,' ukat 'neuropsicobiología,' yaqhanakampi. Schneider-Helmert D ukax referencia de citación ukan uñt’ayatawa [1].
▎ Uka tuqit wakiskir citacionanaka
[1] Schneider-Helmert D. DSIP ukax narcolepsia ukar jan walt’ayaspa[J]. Neurología Europea, 1984,23 (5): 353-357.DOI: 10.1159/000115713. Ukaxa mä juk’a yatxatatawa.
[2] Yehuda S, Carasso R L. DSIP—Mä herramienta uñakipañataki mecanismo de inicio de sueño - mä uñakipaña[J]. Revista Internacional de Neurociencia, 1988,38 (3-4):345-353.DOI:10.3109/00207458808990695. Ukaxa mä juk’a pachanakwa lurasi.
[3] Dick P, Costa C, Fayolle K, ukat yaqhanakampi. DSIP ukaxa síndromes de abstinencia alcohol ukatxa opiáceos ukanakata qullañatakixa[J]. Neurología Europea, 1984,23 (5): 364-371.DOI: 10.1159/000115715. Ukaxa mä juk’a yatxatatawa.
[4] Bondarenko T. I., Maiboroda E. A., Mikhaleva II, ukat yaqhanakampi. Mecanismo de acción geroprotector ukaxa delta-sueño inductor péptido[J]. Gerontología tuqin nayrar sartawi, 2011,1 (4): 328-339.DOI:10.1134/S2079057011040035.
TAQI ARTÍCULO UKATXA PRODUCTOS UKA YATIYÄWINAKAXA AKA WEB SITIO UKANXA YATIYÄWINAKA UKATXA YATICHAÑATAKIWA.
Aka sitio web ukan uñacht’ayat yänakax in vitro ukan yatxatañatakikiwa. Yatxatawixa in vitro (latin arunxa: *in vidrio*, ukaxa sañ muniwa vidrio ukanxa) jaqina janchipa anqäxapanwa lurasi. Uka yänakax janiw qullanakäkiti, janiw Administración de Alimentos y Medicamentos (FDA) de Estados Unidos ukan iyawsatäkiti, ukat janiw kuna qullañ tuqitsa, usunakas jan ukax usunakas jarkʼaqañatakisa, qullañatakisa ni qullañatakisa apnaqatäñapäkiti. Uka yänaka jaqina jani ukaxa uywanakan janchiparu kunaymana uñt’ayañaxa kamachi tuqixa wali jark’atawa.