1kits (10Viales) ukat juk’ampinaka.
| Ukax akhamawa: | |
|---|---|
| Walja: | |
▎ Chonluten ukat juk’ampinaka
Conluten, mä tripéptido ukaxa células epiteliales bronquiales ukanakata apsutawa, ukaxa jach’a actividades biológicas uñacht’ayi. Ukaxa factor de necrosis tumoral (TNF) ukhamaraki interleucina-6 (IL-6) ukanakana lurawipa jark’aqi, ukaxa sustancias proinflamatorias ukanakampiwa lurataraki, ukhamata respuestas inflamatorias ukanakaxa jisk’achatarakiwa. Uka pachparaki, ukaxa procesos de proliferación celular ukanakaru regula, ukaxa celulanakaru jiltawi ukhamaraki diferenciación ukanakaru ch’amancharaki. Sistema reproductivo uksanxa, Chonluten ukaxa mayjt’ayiwa kunaymana mucosidad cervical ukaxa ovulación uksanxa, ukaxa influye migración de espermatozoides uksa tuqita.
Qullañ tuqit yatxatäwinakax uñacht’ayiwa, inflamación ukarux juk’ampiw askichi ukat pulmonar tejidos ukanakar askichañatakiw ch’amancharaki, ukax enfermedad pulmonar obstructiva crónica (EPOC) ukat astma ukanakar qullañataki. Mucosa gástrico usuchjatanaka askichañatakixa, estrés oxidativo ukan jan walt’awinakaparux jisk’acharaki. Conluten ukaxa uñacht’ayiwa mä valor potencial de aplicación clínica ukaxa antiinflamación, tejidos askichaña ukhamaraki inmunomodulación ukanakana.
▎ Conluten ukaxa mä juk’a pachanakwa lurasi
▎ Conluten ukat yatxataña
¿Kunas Chonluten ukaxa?
Conluteno ukaxa bioregulador péptido ukjamaraki jilpachaxa tejidos bronquiales ukanakatxa apsutarakiwa, ukaxa walja actividades biológicas potenciales ukhamaraki valores de aplicación ukanakampiwa.
¿Kuna yatxatäwinakas Chonluten ukan utji?
1. Macro Fondo de Investigación Péptidos Bioactivos ukanakata
XX pacha maratpacha, biología molecular ukat bioquímica uka disciplinas ukanakax jank’akiw jilxattawayi, cientificonakax kunayman moléculas ukanakan estructuras ukat funciones ukanakat wali ch’ullqhiw yatxatapxi. Proteínas, kunjamatixa nayraqata apirinakaxa jakawi lurawinakata, jisk’a secuencias péptidas ukanakaxa unidades constituyentes ukanakampi luratawa - aminoácidos ukanakaxa jikxatasiwa qamirinaka biológica yatiyawimpi ukhamaraki kunaymana lurawinakampi fisiológicas ukanakampi. Walja procesos claves de vida ukanakanxa, señalización celular, regulación metabólica ukat respuestas inmunes ukanakanxa, jisk’a péptidos ukanakax mä rol indispensable ukham lurapxi. Aka amuyt’awix uraqpachan yatxatañ tamanakaruw ch’amanchawayi, kunayman tejidos biológicos ukanakat jisk’a péptidos ukanakan funciones especiales ukanakamp yatxatañanx ch’amanchawayi, walja tuqinakat machaq mayjt’äwinak apaniñatak suyt’asa, qullañ tuqita, ciencia de alimentos ukat yapuchäwi tuqita. Chonluten tuqit yatxatäwix chiqpachapuniw uka pachanx lurasi.
2. Bronco ukan Chonluten ukan jikxatañatakix Oportunidad
Walja uywanakan tejidos ukanakat yatxatäwinakatxa, sistema respiratorio ukan bronco ukaw cientificonakan wali sum uñjata. Mä wakiskir canal ukhama gas ukax pulmones ukar mantañapataki ukhamarak mistuñapataki, tejido mucosal del bronco ukax chiqapuniw anqäx pachamp jikisi ukat mä jach’a lurawiw patógenos ukan invasión ukar saykatañataki ukhamarak tracto respiratorio ukan manqhankir medio ambiente ukan estabilidad ukar uñjañataki.
Mä perspectiva fisiológica tuqitxa, células epiteliales de la mucosa bronquial ukaxa sapa kutiwa machaqata ukhamaraki askichata, ukatxa kunaymana sustancias bioactivas ukanakawa misturakispa inmunidad local ukhamaraki respuestas inflamatorias ukanaka regulañataki, ukaxa sañ muniwa mä jach’a probabilidad ukaniwa aka tejido ukanxa péptidos cortos ukanaka utjatapata funciones especiales ukanakampi. Uka tuqitxa, yatxatirinakax bronco ukx yatxatañatak mantañ chiqaw sasaw katuqapxäna, ukatx tecnologías avanzadas de biología molecular ukat bioquímica ukanakamp apnaqapxäna, ukhamatwa tejidos bronquiales ukan extractos ukanakat wali ch’ullqhi yatxatäwinak lurapxäna. Jaya pacha yant’awi uñakipaña ukhamaraki uñakipaña tukuyatatxa, qhiparuxa Chonluten ukaxa suma jikxatasiwayi. Aka jikxatawixa janiwa machaq pistas ukanakaki churkiti mä juk’a amuyt’añataki mecanismo de regulación fisiológica de la bronco ukatxa jan ukasti mä cimiento uñstayaraki qhipa yatxatawinakataki aka apnaqawi Chonluten ukaxa jark’aqañataki ukhamaraki qullañataki respiratorio usunaka ukhamaraki yaqha uñt’ata k’umara jakaña tuqinakata.
¿Kuna mecanismos de acción ukax Chonluten ukax utji?
1. Efecto Regulatorio ukaxa Inflamación ukaru puriyatawa
Factor de Necrosis Tumoral (TNF) uka lurawi jark’aqaña .
Aka tripéptido Chonluten ukaxa jark’aqispawa factor de necrosis tumoral (TNF) uka lurawi monocitos ukatxa exposición ukatxa lipopolisacárido bacteriano proinflamatorio (LPS) ukampi [1] . Uka jisk’a niveles de TNF ukan mistutapax mecanismo de tolerancia TNF ukampiw uñt’ayasi, ukax respuesta inflamatoria ukar jisk’achañatakiw yanapt’i.
Ukhamaraki, Chonluten ukaxa expresión génica jan ukaxa actividad proteica ukaruxa afectarakiwa TNF lurawimpi monocitos ukanxa mä específico señalización thakhi tuqi jan ukaxa interacción molecular tuqi, ukhamarusa síntesis ukhamaraki liberación de TNF ukaxa jisk’acharakispawa.
Expresión de Citoquinas Proinflamatorias ukanaka jark’aqaña
Taqi phisqa Péptidos Khavinson (Chonluten ukampi) ukaxa jark’aqarakispawa expresión de TNF ukhamaraki citoquinas proinflamatorias interleucina-6 (IL-6) ukanakaxa células THP-1 terminalmente diferenciadas ukanakana LPS tuqi ch’amanchata [1] . Ukaxa uñacht’ayiwa Chonluten ukaxa mä jach’a lurawiwa citoquinas proinflamatorias ukanakaru jark’aqañataki aka respuesta inflamatoria ukanxa.
Aka mecanismo ukaxa lurasirakispawa Chonluten ukaxa LPS ukaru receptores superficiales celulares ukanakaru ligado ukarux jark’aqi jan ukaxa regula la vía de transducción de señales aguas abajo, ukhamata citoquinas proinflamatorias ukanaka luraña jisk’achañataki.
Adhesión Celular ukar jisk’achaña
Aka THP1 celulas tratadas con Chonluten ukjamaraki capa de células endoteliales (HUVECs) activadas por LPS ukjamaraki, mä jisk’achawi adhesión celular ukjamaraki uñjasiraki [1] . Adhesión celular ukaxa mä mecanismo típico proinflamatorio ukhamawa, ukatxa Chonluten ukampi adhesión celular uksa jisk’achawixa yanapt’aspawa respuesta inflamatoria uksa tuqita.
Ukax inas kunatix Chonluten ukax expresión jan ukax actividad de moléculas superficiales celulares ukar mayjt’ayaspa, ukhamat celulanak taypin jan ukax células ukat matriz ukanakan mayacht’asiwiparux jan walt’ayaspa.
2. Efecto Regulatorio ukaxa Proceso de Proliferación uka tuqita
Fosforilación de Tirosina uksa tuqita jilxatayaña
Kunjamatixa yaqha Péptidos Khavinson, Chonluten ukaxa jilxatayaspawa fosforilación tirosina ukaxa mitógeno-activada quinasas citoplasmáticas [1] . Ukaxa uñacht’ayiwa Chonluten ukaxa regula la vía clave de señalización ukaxa proceso de proliferación celular uksanxa. Fosforilación de tirosina ukaxa mä wakiskir mecanismo ukhamawa transducción de señales intracelulares ukatxa, ukaxa activa jan ukaxa inhibir actividad de diferentes proteínas, ukhamarusa afectarakiwa proliferación celular, diferenciación ukatxa jakawi. Conluten ukaxa jilxatayaspawa fosforilación tirosina de las quinasas citoplasmáticas ukaxa regulación de la actividad de las quinasas específicas jan ukaxa fosfatasas, ukatxa afectarakiwa patrón de proliferación celular ukaru.
3. Muco Cervical ukan lurawipa
Mä yatxatawinxa 14 warminakaru Conluten ukampiwa qullasipxi (inas Chonluten ukampiwa chikañchasipxaspa) ukhamaraki 9 warminakaru Conlunett ukampiwa qullasipxi, jikxatasiwa resonancia magnética nuclear (RMN) ukampiwa uñt’ata, qullaña pachanxa, panpacha qullanakaxa mucosidad cervical uksaruwa mayjt’ayaspa tipo estrógeno (tipo E) uksatxa, ukaxa permite migración de espermatozoides a tipo de progesterona (tipo G) ukaxa jark’iwa migración de espermatozoides uksa ovulación ukjakama. Aka mayjt’awixa 74% warminakaru Conluten qutu taypina ukhamaraki 64% warminakaru Conlunett qututxa [2]..
¿Kuna aplicacionanakas Chonluten ukax utji?
Enfermedad Pulmonar Obstructiva Crónica (EPOC) ukatxa Astma ukanaka qullaña: Conluten ukaxa uñacht’ayiwa potencial terapéutico respiratorio usunakaru ukhamaraki pulmonar obstructiva crónica ukhamaraki astma. Yatxatäwinakax uñacht’ayiwa, inflamación ukarux jisk’achaspawa [1] . Inflamación ukax mä factor clave ukhamawa patogénesis EPOC ukat astma ukanakataki. Inflamatorio ukar jisk’achasaxa, Chonluten ukax sintomanakaruw askichaspa, sañäni, estenosis de vías respiratorias ukat disnea. Uka pachparaki, aka complejo péptido ukaxa pulmón tejidos ukanaka askichañataki ukhamaraki mayampi lurañataki ch’amancharakispa. Pulmonar tejidos ukanakar jan walt’ayañax respiratorio ukan jan walt’awiparuw puriyani, ukat Chonluten ukan askichañ efectopax pulmón ukan estructura ukat funcionamiento ukarux juk’amp askinjamaw uñjasispa, ukhamat respiratorio ukan irnaqawiparux juk’amp ch’amanchaspa.
Mucosa Gástrico usuchjata askichaña: Conluten ukaxa uñacht’ayiwa potencial uñacht’ayiwa mucosa gástrica usuchjata askichañataki. Ukaxa regula la expresión génica ukaxa enzimas antioxidantes ukanakampi (kunjamatixa superóxido dismutasa) [1] . Aka mecanismo de defensa antioxidante ukaxa mucosa gástrica uksanxa wali wakiskiriwa tejido gástrico uksa tuqita jark’aqañataki estrés oxidativo uksa tuqita. Aka efecto regulador de Chonluten ukaxa yanapt’aspawa equilibrio mecanismo de defensa antioxidante ukaru kutt’ayañataki ukhamaraki jisk’achañataki jan walt’awinaka estrés oxidativo ukaru mucosa gástrica ukaru. Ukhamaraki, aka complejo péptido ukaxa regeneración celular ukaru ch’amancharakispawa ukhamaraki proceso de reparación de lesión mucosa gástrica ukaru jank’aki puriyarakispawa.
Tukuyañatakixa, Chonluten ukaxa uñacht’ayiwa valores potenciales de aplicación clínica ukaxa antiinflamación, tejidos askichaña ukhamaraki regulación inmunológica ukanakana.
Qillqiritxa
Aka pata tuqin arsutanakax taqpachaw Cocer Peptides ukan yatxatata, editado ukat apthapita.
Revista Científica ukan qillqiri
Francesco Avolio jupax G. d’Annunzio jach’a yatiqañ utan Chieti-Pescara ukan yatiqiriwa, chiqpachanx Centro de Estudios Avanzados y Tecnología (Ctr Adv Studies & Technol) ukan uñt’atawa. Yatxatäwipax walja cientificonakan yatxatäwinakapawa, ukanakax akanakawa: Investigación & Medicina Experimental, Bioquímica & Biología Molecular, Fisiología, Inmunología, ukat Endocrinología & Metabolismo. Jach’a yatiqañ utan yatxatañ tamanak taypinx jupax institución ukan cientificonakan yatiñanakapar nayrar sartayañataki, machaq lurawinakamp nayrar sartayañatakiw yanapt’i. Francesco Avolio jupax referencia de citación ukan uñt’ayatawa [1].
▎ Uka tuqit wakiskir citacionanaka
[1] Avolio F, Martinotti S, Khavinson VK, ukat yaqhanakampi. Péptidos Reguladores de la Actividad Proliferativa ukatxa Rutas Inflamatorias ukanakaxa Línea Celular THP-1 Monocitos/Macrófagos ukanakana[J]. Revista Internacional de Ciencias Moleculares, 2022,23 (7).DOI:10.3390/ijms23073607.Ukaxa mä juk’a yatxatatawa.
[2] Odeblad E. Composición biofísica ukaxa mucosidad cervical ukatxa espermigración ukatxa Conluten ukatxa Conlunett ukampi qullatäkipana[J]. Ukhamaraki, aka yatxatawixa 1968,47(S8):7-19.DOI:10.3109/000 16346809156 616.
TAQI ARTÍCULO UKATXA PRODUCTOS UKA YATIYÄWINAKAXA AKA WEB SITIO UKANXA YATIYÄWINAKA UKATXA YATICHAÑATAKIWA.
Aka sitio web ukan uñacht’ayat yänakax in vitro ukan yatxatañatakikiwa. Yatxatawixa in vitro (latin arunxa: *in vidrio*, ukaxa sañ muniwa vidrio ukanxa) jaqina janchipa anqäxapanwa lurasi. Uka yänakax janiw qullanakäkiti, janiw Administración de Alimentos y Medicamentos (FDA) de Estados Unidos ukan iyawsatäkiti, ukat janiw kuna qullañ tuqitsa, usunakas jan ukax usunakas jarkʼaqañatakisa, qullañatakisa ni qullañatakisa apnaqatäñapäkiti. Uka yänaka jaqina jani ukaxa uywanakan janchiparu kunaymana uñt’ayañaxa kamachi tuqixa wali jark’atawa.