Cocer Peptides
1 phaxsi nayra
TAQI ARTÍCULO UKATXA PRODUCTOS UKA YATIYÄWINAKAXA AKA WEB SITIO UKANXA YATIYÄWINAKA UKATXA YATICHAÑATAKIWA.
Aka sitio web ukan uñacht’ayat yänakax in vitro ukan yatxatañatakikiwa. Yatxatawixa in vitro (latin arunxa: *in vidrio*, ukaxa sañ muniwa vidrio ukanxa) jaqina janchipa anqäxapanwa lurasi. Uka yänakax janiw qullanakäkiti, janiw Administración de Alimentos y Medicamentos (FDA) de Estados Unidos ukan iyawsatäkiti, ukat janiw kuna qullañ tuqitsa, usunakas jan ukax usunakas jarkʼaqañatakisa, qullañatakisa ni qullañatakisa apnaqatäñapäkiti. Uka yänaka jaqina jani ukaxa uywanakan janchiparu kunaymana uñt’ayañaxa kamachi tuqixa wali jark’atawa.
Mä juk’a uñakipaña
(1) Jichha pachan Estado ukat Riesgos de Asma ukat Bronquitis Crónica
Asma ukax mä usux inflamatorio crónico vía respiratoria ukawa, uraqpachanx wali uñt’atawa. Nayrïr uñacht’awinakapax akanakawa: inflamación crónica de vías respiratorias, hiperresponsividad de vías respiratorias ukat limitación de flujo de aire reversible. Usutanakax walja kutiw sintomanakax utji, sañäni, chhuxriñchjasiña, samaña pist’aña, pecho t’aqhisiña ukat chhuxriñchjasiña, ukax wali suma jakawiruw jan walt’ayi ukat jakäwiparux jan walt’ayaspawa. Bronquitis crónica ukaxa nayraqatax inflamación crónica no específica de bronquios ukampiwa uñt’ayasi, ukatxa chhuxriñchjasiña ukhamaraki esputo ukanaka luraña ukaxa nayraqata sintoma clínico ukhamawa. Uka usux kimsa phaxsiw sapa marax pä mara jan ukax juk’ampirus utjaskakiwa.
(2) Papel Central de la Inflamación de Vías Aéreas ukaxa Asma ukatxa Bronquitis Crónica ukanakanxa
Inflamación de Vías Aéreas ukax Asma usuniwa
Asma usuxa jilxattaski ukhaxa, kunaymana células inflamatorias ukanakaxa eosinófilos, mastocitos ukatxa linfocitos T ukanakawa aire vías ukanakaruxa reclutadas, ukaxa mä serie de mediadores inflamatorios ukatxa citoquinas ukanakawa mistu, ukanakaxa interleucina-4 (IL-4), interleucina-5 (IL-5) ukhamaraki interleucina-13 (IL-13) ukanakawa, ukaxa inflamación de vías respiratorias ukanaka utjayaraki. Aka inflamatorias respuestas ukaxa epitelio de vías respiratorias ukaru jan walt’ayañataki, secreción de mucosidad ukaru jilxatayañataki, contracción muscular lisa de vías respiratorias ukaru ukhamaraki remodelación ukaru puriyi, ukaxa hiperresponsividad de vías respiratorias ukaru puriyi ukhamaraki limitación de flujo aire ukaru.

Figura 1 Epitelio de vías respiratorias ukaxa nayraqata interfaz ukhamawa pachamamampi pulmón ukampi.
Inflamación de Vías Aéreas ukaxa Bronquitis Crónica ukanxa
Bronquitis crónica ukanxa inflamación de vías respiratorias ukaxa nayraqatax neutrófilos, macrófagos ukat yaqha células ukanakampiw lurasi. Proteasas, especies de oxígeno reactivo ukatxa yaqha sustancias ukanakaxa proceso inflamatorio uksanxa mistu, ukaxa samaña thakhi pirqanakaru thixita ukhamaraki lumen uksa jisk’achañataki, ukhamata gas intercambio ukaxa jan walt’ayaraki. Ukhamaraki, jaya pacha estimulación inflamatoria ukaxa usunaka jilxatañatakixa ch’amancharakispawa ukhamaraki juk’ampi ch’amt’ayaspawa jan walt’awinaka utjañapataki, kunjamatixa pulmonar jan walt’ayata ukhamaraki cardiovascular usunaka.
(4) Yatxatawixa Broncógeno ukaxa mä Agente Terapéutico Potencial ukhamawa
Jichhax estado de tratamiento inflamación de vías respiratorias asma ukat bronquitis crónica ukanakat uñjasax, agentes terapéuticos novedosos, seguros ukat eficaces ukanakar uñt’ayañax clínica ukanx wali wakiskiriwa. Broncógeno ukax walja thakhinak tuqiw respuestas inflamatorias ukarux modula, ukax inflamación de vías respiratorias ukarux jark’aspawa, astma ukat bronquitis crónica uka usutanakarux, ukhamat uka usunak qullañatakix yanapt’aspa.
Uka Efecto Inhibidor de Broncógeno ukaxa Inflamación de Vías Aéreas ukanakaruxa Asma usuta jaqinakaru
1) Efectos Regulatorios ukaxa Células Inflamatorias ukanakaru
Eosinófilos ukaxa wali ch’amawa
Eosinófilos ukax mä jach’a lurawiwa inflamación de vías respiratorias ukanxa astma ukanxa. Uka sustancias tóxicas ukanakax mistu, kunjamatix proteína catiónica eosinófila ukax células epiteliales de vías respiratorias ukanakaruw jan walt’ayaspa ukat respuestas inflamatorias ukarux juk’amp jan walt’ayaspawa. Broncógeno ukaxa quimiotaxis ukatxa activación de eosinófilos ukanakaruxa jark’aqaspawa, ukhamata aire vías ukanakaru mantañapataki. Regulación de la expresión de receptores quimioquinas, específicamente receptor de quimioquinas CC 3 (CCR3), ukaxa jark’iwa adhesión eosinófilos ukatxa células epiteliales de vías respiratorias ukhamaraki células endoteliales ukanakampi, ukhamarusa agregación ukanakaxa tejidos de vías respiratorias ukanakanxa jisk’achatarakiwa.
T linfocitos ukaxa
Células Th2 ukaxa wali wakiskiri células inmunes ukanakawa astma inflamación ukanxa, ukaxa citoquinas ukanakawa mistu, kunjamatixa IL-4, IL-5, ukhamaraki IL-13, ukaxa activación eosinófilo ukatxa hiperresponsividad de vías respiratorias ukanaka ch’amancharaki. Broncógeno ukaxa diferenciación celular Th2 ukatxa función ukanakaruxa jark’aqi, ukaxa aka citoquinas ukanakana lurawipa jisk’acharaki. Ukhamaraki broncógeno ukaxa regula ukhamaraki función de células T reguladoras (Tregs), ukaxa ch’amancharaki Tregs ukaxa inhibidor efectos células Th2 ukaru, ukhamaraki mantener equilibrio inmunológico, ukhamaraki inflamación de vías respiratorias ukaru.
Mastocitos ukanaka
Mastocitos ukax jank’akiw mediadores inflamatorios ukanakax histamina ukat leucotrienos ukanakax astma ukan ataques ukanx mistu, ukax contracción muscular lisa de vías respiratorias ukat permeabilidad vascular ukar jilxatayañapatakiw ch’amancharaki. Broncógeno ukaxa membranas mastocitos ukanakaruxa estabiliza, desgranulación ukarux jark’aqi, ukatxa mediadores inflamatorios ukanakan mistuñapxa jisk’acharaki, ukhamata inflamación aguda de vías respiratorias ukanakaxa jani utjañapataki.
2) Efectos ukanakaxa mediadores inflamatorios ukatxa citoquinas ukanakaruxa
Mediadores inflamatorios ukanakan mistuñap jisk’achaña
Ukhamaraki, histamina ukatxa leucotrienos ukanakaxa mastocitos ukanakatxa mistuñapatakixa jark’aqaraki, Broncógeno ukaxa yaqha mediadores inflamatorios ukanakana niveles ukanakapa jisk’acharaki, kunjamatixa prostaglandina D2 (PGD2) ukhamaraki tromboxano A2 (TXA2). Aka mediadores inflamatorios ukax contracción muscular liso bronquial ukaruw puriyaspa, secreción de mucosidad ukax jilxataspawa, ukat vasodilatación ukax inflamación bronquial ukaruw juk’amp jan walt’ayaspa. Aka enzimas ukjamaraki ciclooxigenasa (COX) ukanakana lurawipa jark’aqasaxa, Broncógeno ukaxa PGD2 ukhamaraki TXA2 ukanakana síntesis ukarux jisk’acharaki, ukhamata respuestas inflamatorias bronquiales ukanakaruxa jisk’acharaki.
Regulación de la Red de Citoquinas ukaxa mä juk’a pachanakwa lurasi
Kunjamatixa nayraqata arsuwayktanxa, astma usutanakaxa uñacht’ayapxi desequilibrios kunaymana citoquinas ukanakana aire vías ukanaka taypina, ukaxa jilxatiwa niveles de citoquinas tipo Th2 ukhama IL-4, IL-5, ukhamaraki IL-13, ukatxa citoquinas antiinflamatorias ukhamaraki IL-10 ukanakaxa jisk’achatarakiwa. Broncógeno ukaxa ascendente la expresión de citoquinas antiinflamatorias ukhamaraki IL-10, ukatxa jark’aqirakiwa citoquinas proinflamatorias ukanakana lurawipa ukhamaraki IL-4, IL-5, ukhamaraki IL-13, ukhamarusa chiqacharaki desequilibrios de red de citoquinas ukhamaraki jisk’achañataki inflamación de vías respiratorias. Ukhamaraki broncógeno ukaxa jark’aqirakiwa actividad de citoquinas ukhamaraki factor de necrosis tumoral-α (TNF-α) ukhamaraki interferón-γ (IFN-γ), ukaxa wali wakiskiri lurawinakampiwa asma inflamación de vías respiratorias ukhamaraki remodelación de vías respiratorias ukanakana.

Figura 2 Asma, mä usu inflamatoria crónica vía respiratoria, ukaxa inflamación eosinófila, hipersecreción de mucosidad, hiperplasia de células copa, hiper-responsabilidad de vías respiratorias ukanakampiwa uñt’ata.
3) Células epiteliales de vías respiratorias ukanakaru jark’aqañataki
Células epiteliales ukanakan jan walt’awinakapar jisk’achaña
Asma usump inflamación de vías respiratorias ukax células epiteliales de vías respiratorias ukanakaruw jan walt’ayaspa, ukax barrera de vías respiratorias ukarux jan walt’ayaspawa. Broncógeno ukaxa células epiteliales de vías respiratorias ukanaka askichañataki ukhamaraki mayampi lurañataki ch’amancharaki, ukhamata barrera función ukanaka ch’amanchañataki. Broncógeno ukaxa upregula la expresión de proteínas de junción apretada ukhamaraki ocludina ukhamaraki proteína de junción apretada-1 (ZO-1), ukaxa mantener la junciones tight entre células epiteliales ukatxa jisk’acharakiw influjo de mediadores inflamatorios ukatxa alérgenos.
Inhibición de secreción de mucosidad sinti jach’a ch’akhanaka
Sinti secreción de mucosidad ukaxa samana thakinakanxa mä característica patológica clave ukhamawa astma ukanxa. Sinti mucosidad ukax samañ thakhinak jark’aqaspawa ukat aire flujo limitación ukax juk’ampiw jilxattaspa. Broncógeno ukaxa síntesis de mucosidad ukatxa secreción uksa jisk’acharaki, ukaxa jark’iwa expresión de genes de mucina (MUC) uksa tuqita células epiteliales de vías respiratorias uksana. Ukhamaraki, función de aclaramiento mucociliar uksa tuqita regula, ukaxa ch’amancharaki mucosidad uksa tuqita apsuñataki ukhamaraki mantener la apertura de vías respiratorias.
4) Remodelación de vías respiratorias ukan jan waltʼäwinakapa
Células musculares lisas ukanakan proliferación ukat migración ukanakar jark’aqaña
Remodelación de vías respiratorias ukaxa mä wakiskir cambio patológico ukhamawa astma ukanxa, ukaxa thixita musculo liso de vías respiratorias ukatxa deposición de matriz extracelular. Broncógeno ukaxa células musculares lisas de vías respiratorias ukanakana proliferación ukhamaraki migración ukanakaruxa jark’aqi, ukhamata jakhüwi ukhamaraki volumen ukanaka jisk’achañataki. Ukhama regulación de la expresión de proteínas relacionadas con el ciclo celular, quinasas dependientes de ciclina (CDKs) ukhamaraki ciclinas, Broncógeno ukaxa células musculares lisas de vías respiratorias ukanakaruxa etapas específicas del ciclo celular ukanxa katjañapatakiw luraraki, ukhamata proliferación ukarux jark’aqaraki.
Ukaxa deposición de matriz extracelular ukanaka jisk’achaña
Asma remodelación de vías respiratorias ukanxa, fibroblastos ukanakaxa sintetizapxi ukhamaraki mistuyapxi sinti componentes de matriz extracelular ukanaka colágeno ukhamaraki fibronectina ukanaka, ukaxa puriyarakiwa vías respiratorias ukanakana pirqanakapaxa thixita. Broncógeno ukaxa fibroblastos ukanakana activación ukhamaraki proliferación ukanaka jark’aqaspawa, ukaxa síntesis ukhamaraki deposición de componentes de matriz extracelular ukanakaruxa jisk’acharakispawa. Ukhamaraki, metaloproteinasas matriz (MMPs) ukhamaraki inhibidores tisulares (TIMPs) ukanakana equilibrio ukarux regularakispawa, matriz extracelular ukan jan walt’awip ch’amanchañataki ukhamaraki remodelación de vías respiratorias ukar jisk’achañataki.
Broncógeno ukaxa inhibidor ukhamawa inflamación de vías respiratorias ukatxa bronquitis crónica uka usuta jaqinakaru
(1) Regulación de reclutamiento y activación de células inflamatorias uka tuqita
Neutrófilos sat qullanaka
Neutrófilos ukanakax bronquitis crónica ukanx inflamación de vías respiratorias ukarux apnaqapxi, ukat proteasas ukanakax mistu, sañäni, elastasa ukanakax samaña thakhinak estructura ukarux jan walt’ayaspawa. Broncógeno ukaxa quimiotaxis neutrófilas ukatxa activación ukanakaruxa jark’aqaspawa, ukhamata aire vías ukanakana tantachasiwipaxa jisk’achaspa. Ukhamaraki, integrinas ukanaka neutrófilos ukanakana uñacht’ayawipa jark’aqasa, kunjamatixa integrina β2, ukaxa neutrófilos ukanakana células endoteliales ukanakaru adhesión ukarux jisk’acharaki, ukhamata tejidos de vías respiratorias ukanakaru migración ukanakaxa jisk’achatarakiwa.
Macrófagos ukanaka
Macrófagos ukax janiw proceso inflamatorio de bronquitis crónica uksanx patógeno uksa apsuñakikiti jan ukasti kunayman mediadores inflamatorios ukanakaw mistu. Broncógeno ukaxa macrófagos ukanakana estado de polarización ukarux regulaspawa, ukhamata macrófagos antiinflamatorios (tipo M2) ukanakaru mayjt’ayañataki, ukhamata citoquinas proinflamatorias ukanakaxa IL-1β ukhamaraki TNF-α ukanakana mistuñapatakixa jisk’acharakispawa, ukatxa citoquinas antiinflamatorias ukanakaxa IL-10 ukanakana secreción ukanakapxa jilxatayarakispa, ukhamata inflamación de vías respiratorias ukanaka jisk’achañataki.
2) Efectos ukanakaxa Mediadores Inflamatorios ukatxa Proteasas ukanakaru
Niveles de Mediador Inflamatorio ukanaka jisk’achaña
Bronquitis crónica usut usutanakanxa, kunayman mediadores inflamatorios ukanakax aire vías ukanx jach’anchatawa, IL-8 ukat leucotrieno B4 (LTB4). Aka mediadores inflamatorios ukanakax neutrófilos ukat yaqha células inflamatorias ukanakaruw jawst’i, ukax respuesta inflamatoria ukarux juk’amp ch’amancharaki. Broncógeno ukaxa jark’aqaspawa aka mediadores inflamatorios ukanakana lurawipa ukhamaraki mistuñapataki, ukaxa chhaqtayaspawa activación de vías de señalización inflamatoria ukanakaru ukhamaraki factor nuclear-κB (NF-κB), ukhamarusa jisk’acharakispawa transcripción génica ukhamaraki síntesis de mediadores inflamatorios ukanaka.
Proteasa uksa tuqita jark’aqaña
Neutrófilos ukanakan proteasas ukanakax mistu, elastasa ukat catepsina ukanakax fibras elásticas ukat colágeno ukanakaruw samañ thakhinak jan walt’ayaspa, ukat samaña thakhi pirqanakaruw jan walt’ayaspa. Broncógeno ukaxa proteasa inhibidora actividad ukaniwa, ukaxa chiqapa jark’aqiriwa aka proteasas ukanakana lurawipa ukhamaraki jisk’acharakiw jan walt’awinakaxa tejidos de vías respiratorias ukanakaru. Ukhamaraki, proteasas ukatxa inhibidores ukanaka taypina equilibrio ukarux regulaspawa, ukhamata niveles de inhibidores de proteasas ukanakaxa α1-antitripsina ukanakampi, juk’ampi suma uñjañataki proteasa ukanakampi jan walt’ayata aire vías ukanakaru.
(3) Hipersecreción de mucosidad de vías respiratorias ukatxa función ciliar ukanaka suma uñjañataki
Mucus secreción ukanaka jisk’achaña
Bronquitis crónica uka usump usuntat jaqinakax samaña thakhinx juk’ampiw mucosidad ukax mistu, ukax chhuxriñchjasiña ukat esputo ukanak juk’amp jilxattayi. Broncógeno ukaxa síntesis de mucosidad ukatxa secreción uksa jisk’achaspawa, ukaxa jark’aqispawa expresión del gen MUC ukaxa células epiteliales de vías respiratorias ukanakana. Ukhamaraki, propiedades fisicoquímicas de la muco de vías respiratorias ukanakaxa regulaspawa, ukhamata viscosidad ukaxa jisk’achatarakispa ukhamaraki jasakiwa jaqunukuñataki.
Función ciliar ukanaka ch’amanchaña
Movimiento ciliar normal ukaxa thaya thakinakanxa mä mecanismo clave ukhamawa secreciones de vías respiratorias ukanaka q’umachañataki. Bronquitis crónica usut usutanakanxa, función ciliar jan walt’ayatax mucosidad uksaruw puriyi. Broncógeno ukaxa células ciliadas de vías respiratorias ukanaka askichañataki ukhamaraki regeneración ukanakaru ch’amancharaki, ukaxa frecuencia de golpe ciliar ukhamaraki amplitud ukanakaru ch’amancharaki, ukhamarusa función de aclaramiento mucociliar ukarux juk’amp sumaptayaraki. Ukax secreciones ukat patógenos ukanakax samañ thakhinakat jaqunukuñatakiw yanapt’i, ukhamat samaña thakhinak inflamación ukar jan walt’ayañataki.
4) Samaña thakinakan estructurapa ukat funcionamientop jarkʼaqaña
Samaña thakhi pirqa thixita jisk’achaña
Inflamación crónica de vías respiratorias ukax bronquitis crónica ukan usutanakarux samaña pirqanakax thixniruw puriyaspa ukat lumen ukax jisk’achasispawa. Broncógeno ukaxa jisk’acharaki kunjamasa thixita vías respiratorias ukaxa jark’aqi infiltración de células inflamatorias, ukaxa jisk’acharakiw jan walt’awinakaxa mediadores inflamatorios ukatxa proteasas ukatxa, ukhamaraki regula la metabolismo de la matriz extracelular, ukhamata mantener la estructura normal ukhamaraki patencia de las vías respiratorias.
Pulmón ukan irnaqawip juk’amp sumaptayaña
Inflamación de vías respiratorias ukanaka jisk’achasa, secreción de mucosidad ukanaka jisk’achasa, función ciliar ukanaka ch’amanchasa, ukhamaraki estructura de vías respiratorias ukanaka jark’aqañampi, Broncógeno ukaxa yanapt’iwa pulmón funcionamiento ukanaka suma uñjañataki bronquitis crónica usuta jaqinakaru. Yatxatawinakax uñacht’ayiwa, Broncógeno ukamp qullatäxasax, usutanakan parámetros de función pulmonar ukanakax mä segundon volumen expiratorio forzado (FEV1) ukhamarak capacidad vital forzada (FVC) ukanakax wali sumaw jilxattawayi, ukatx sintomanakax disnea ukham wali sumaw jilxattawayi.
Tukuyawi
Mä juk’a arumpixa, Broncógeno, mä qulla ch’amampi qullañataki inflamación de vías respiratorias asma ukatxa bronquitis crónica, ukaxa mä mecanismo de acción antiinflamatorio walja thakhinakampi, walja thakhinakampi. Células inflamatorias, mediadores inflamatorios, células epiteliales de vías respiratorias ukat remodelación de vías respiratorias ukanakar regulación lurasa, Broncógeno ukax astma ukat bronquitis crónica usutanakarux inflamación de vías respiratorias ukarux wali sum chhaqtayi, vías respiratorias ukanakan estructura ukat función ukanakax juk’amp sumaptayi, ukat usutanakan calidad de vida ukar ch’amancharaki.
Uñakipt’atanaka
[1] Son JW, Lim S. Terapias Basadas en Péptido-1 Glucagón ukar uñtasita: Mä Machaq Horizonte Gestión de Obesidad ukan[J]. Endocrinología ukatxa Metabolismo, 2024,39 (2): 206-221.DOI:10.3803/EnM.2024.1940.
[2] Hough KP, Curtiss M. L., Blain T. J., ukat yaqhanakampi. Remodelación de Vías Aéreas ukaxa Asma usuta[J]. Fronteras en Medicina, 2020,Volume 7.DOI:org/10.3389/fmed.2020.00191 uka qillqatanxa.
[3] Athari S S. Señalización celular ukar uñt’ayaña astma alérgica ukanxa[J]. Transducción de Señales ukatxa Terapia Dirigida, 2019,4 (1):45.DOI:10.1038/s41392-019-0079-0.
Yatxatawi apnaqañatakikiwa utjiri yänaka:
