Cocer Peptides
1 phaxsi nayra
TAQI ARTÍCULO UKATXA PRODUCTOS UKA YATIYÄWINAKAXA AKA WEB SITIO UKANXA YATIYÄWINAKA UKATXA YATICHAÑATAKIWA.
Aka sitio web ukan uñacht’ayat yänakax in vitro ukan yatxatañatakikiwa. Yatxatawixa in vitro (latin arunxa: *in vidrio*, ukaxa sañ muniwa vidrio ukanxa) jaqina janchipa anqäxapanwa lurasi. Uka yänakax janiw qullanakäkiti, janiw Administración de Alimentos y Medicamentos (FDA) de Estados Unidos ukan iyawsatäkiti, ukat janiw kuna qullañ tuqitsa, usunakas jan ukax usunakas jarkʼaqañatakisa, qullañatakisa ni qullañatakisa apnaqatäñapäkiti. Uka yänaka jaqina jani ukaxa uywanakan janchiparu kunaymana uñt’ayañaxa kamachi tuqixa wali jark’atawa.
Mä juk’a uñakipaña
Chuymankiptaña celular ukaxa mä wakiskir proceso biológico ukhamawa organismos vivos ukanakana ukatxa walja fenómenos fisiológicos ukhamaraki patológicos ukanakampixa wali jak’ata uñt’atarakiwa. Chuymankipstatäxatapatxa, celulanakan chuymankipstañax jukʼat jukʼatwa tantachasi, ukatwa tejidos ukat órganos ukanakax jukʼamp jan irnaqkiti ukat kunayman usunakaw chuymanïñ tuqit utji. Péptidos, mä clase de moléculas bioactivas importantes ukhama, ukaxa wali jach’a uñt’atawa aka qhipa maranakanxa celulares chuymankipstaña yatxatawi tuqina. Yatxatawinakax uñacht’ayiwa, péptidos ukanakax wali wakiskiriwa, celularan chuymankipstañapataki. Péptidos ukatxa celular chuymanïñampi chikañchasiña uñakipañaxa wali wakiskiriwa mecanismos de envejecimiento ukanaka qhananchañataki ukhamaraki anti-envejecimiento intervenciones ukanaka lurañataki.

Figura 1. Mecanismos de procesos de envejecimiento de la piel. a) Radicales libres ukatxa teoría de estrés oxidativo ukanaka. Mitocondrias ukaxa ROS uksa lurapxi metabolismo oxidativo tuqi. ROS sinti jach’a lurawixa mitocondrial ukhamaraki ADN ukanakaru jan walt’ayaspawa, ukaxa niveles de colágeno uksa jisk’achañataki ukhamaraki niveles de MMP uksa jisk’achañataki tejidos de la piel uksana. b ) Teoría de inflamación uka tuqita . Fibroblastos senescentes ukatxa queratinocitos ukaxa walja fenotipos secretores asociados a la senescencia ukanakawa mistu, ukaxa TNF-α, IL-1, IL-6, IFN-γ ukatxa MMPs ukanakampiwa. Aka citoquinas proinflamatorias ukaxa senescencia de células de la piel uksaruwa ch’amancharaki ROS uksa lurawi ch’amanchasa ukhamaraki activación de la ruta de señalización ATM/ p53/p21. c . ) Teoría de fotoenvejecimiento uka tuqita Irradiación ultravioleta ukaxa ROS uksa lurañataki ukhamaraki MMPs uksa tuqiru puriyi, ukaxa componentes de matriz extracelular de la piel uksaruwa t’unji, kunjamatixa colágeno. ( d ) Teoría de química glicosil no enzimática uka tuqita. Glicosilación no enzimática ukaxa mä reacción ukhamawa azúcares reductores libres ukatxa grupos amino libres de proteínas, ADN ukatxa lípidos ukanakampi AGEs ukatxa ROS ukanaka lurañataki. Aka AGEs ukanaka tantachawixa, ROS ukanakampi chikt’ata, ukaxa mayjt’ayaspawa homeostasis celular ukhamaraki estructura proteica ukanakana.
Celularanakan chuymankipstatapa
1) Concepto ukat Características de la Envejecimiento Celular
Células chuymankipstañaxa, estado de arresto de crecimiento irreversible sañ muni, ukaxa celulanakaxa mä qawqha jaljawimpi jan ukaxa estresantes específicos ukanakampi uñt’ayasiñampiwa mantapxi. Ukaxa uñacht’ayiwa mä serie de características típicas, ukhamaraki mayjt’awinaka morfología celular, ukhamaraki jilxatata volumen celular, aplanación ukhamaraki vacuolización citoplasma; ciclo celular ukan katuntatapa, celulanakax janiw jilxattawayxiti; ukhamaraki jilxatata actividad de la β-galactosidasa asociada a la senescencia (SA-β-gal), ukaxa jichha pachanxa mä marcador de senescencia celular ukanakatxa wali apnaqata. Fenotipo secretor alterado, kawkhantixa celulanakaxa kunaymana citoquinas, quimioquinas ukatxa proteasas ukanaka mistu, ukaxa fenotipo secretor asociado a la senescencia (SASP) ukhamjamawa.
2) Senescencia Celular ukan jan waltʼäwinakapa
Uka tejidos ukatxa órganos ukanakana lurawipa jan walt’ayaña
Células ukax tejidos ukat órganos ukanakan bloques básicos de construcción ukawa, ukat senescencia celular ukax tejidos ukat órganos ukanakan jan walt’awiparuw puriyi. Janchi tejidos ukanxa, fibroblastos senescentes ukanakax colágeno ukat fibras elásticas ukanakan síntesis ukarux jisk’achapxi, ukat janchix janiw elasticidad ukar puriykiti, arrugas uñstayi, ukat capacidad de reparación ukax jan walt’ayatarakiwa. Sistema cardiovascular uksanx células endoteliales senescentes ukanakax wila ch’akhanakan pirqanakaparux ch’amanchaspawa ukat elasticidad ukax juk’akiw utjaspa, ukax cardiovasculares usunïñax juk’ampiw utjaspa. Sistema inmunológico uksanxa, células inmunes ukanakan chuymankipstatapaxa, cuerpon inmunológico defensa ukarux jan ch’amanïñapatakiw yanapt’i, ukat sapa mayniw patógenos ukanakarux juk’amp jan walt’ayaspa ukat vacunas ukanakarux inmunológica ukarux janiw sinti ch’amäkiti.
Asociación ukaxa chuymankipstata usunakampi
Células chuymankipstañax walja chuymanïñ tuqit usunakax wali wakiskiriwa sasaw amuyasi. Neurodegenerativo usunakanxa, Alzheimer ukat Parkinson usunakanxa, neuronal chuymanïñax procesos patológicos ukanakamp wali sum chikt’atawa, neuronal jiwata ukat neuroinflamación ukanakampi. Diabetes usunxa, células β pancreáticas ukanakan chuymanïtapax insulina ukan jan sum mistuñapatakiw yanapt’aspa, ukax wilan glucosa normal regulación ukarux jan walt’ayaspawa. Ukhamaraki, senescencia celular ukaxa mä compleja relación ukaniwa tumorigénesis ukatxa tumor progresión ukampi. Nayra cenescencia senescencia ukax mä mecanismo de supresión tumoral ukhamaw irnaqaspa, ukax jan tukuskir células ukanakan jan tukuskir jilxatañapatakiw jark’aqaspa. Ukampirusa, microambiente tumoral uksanxa, componentes SASP ukanakaxa células senescentes ukanakana secredas ukanakaxa células tumorales ukanakana jiltawipata, invasión ukhamaraki metástasis ukanaka ch’amanchaspawa.
Péptidos ukanaka
(1) Péptidos ukanakan qhanañchäwipa ukat luratanakapa
Péptidos ukaxa mä jisk’a cadena compuestos ukanakawa, ukaxa aminoácidos ukanakampiwa lurataraki, ukaxa enlaces péptidos ukanakampiwa ligado. Uka residuos aminoácidos ukanakaxa qhawqhasa utji ukarjamaxa, dipéptidos, tripéptidos, tetrapéptidos, polipéptidos ukanakaru jaljatarakispawa, yaqhanakampi. Polipéptidos ukax juk’amp jach’a, sarantañ ukat jan ramani cadenas péptidas ukanakawa. Jilapachaxa, cadenas péptidas ukanakaxa janiwa 50 aminoácidos ukjata jila utjkiti, ukaxa péptidos sata uñt’atawa, ukhamata proteínas ukanakata yaqhachañataki. Taqi cadenas péptidas, jan ukasti péptidos cíclicos ukanakaxa, mä residuo N-terminal (amino-terminal) ukhamaraki C-terminal (carboxi-terminal) ukanakampiwa.
2) Péptidos ukanakan clasificación
Uñt’ayawix Fuente ukarjamawa
Péptidos endógenos: sintetizados por el organismo ukaxa kunaymana funciones fisiológicas ukanakawa cuerpo manqhana lurasi. Neuropéptidos, ukaxa sistema nervioso uksanxa señal transmisión ukhamaraki regulación ukanakanwa chikañchasi, ukaxa endorfinas ukatxa enkefalinas ukanakampiwa, ukaxa analgésicos ukhamaraki reguladores de estado de ánimo ukanakampiwa; péptidos hormonales, sañäni, insulina, ukax wali wakiskiriwa wilan azúcar ukar sum uñjañataki.
Péptidos exógenos: manq’ata jan ukaxa yaqha anqäxa yänakata apsutanaka. Sañäni, yaqhipa manq’a proteínas ukanakaxa enzimas digestivas ukanakampi hidrolizadas ukhamawa péptidos bioactivos ukanaka lurañataki, kunjamatixa péptidos leche, ukaxa walja funciones fisiológicas ukaniwa, ukaxa antioxidantes ukhamaraki efectos inmunomoduladores ukanakampi. Péptidos wakicht’ata síntesis química jan ukaxa biotecnología tuqixa péptidos exógenos ukanakaru jaqukipatarakiwa ukatxa qulla lurañataki ukhamaraki terapia clínica ukanxa wali apnaqatarakiwa.
Función ukarjam uñt’ayaña
Péptidos antioxidantes: Ukaxa cuerpon radicales libres ukanaka apsuñataki ukhamaraki estrés oxidativo ukata celulanakaru jan walt’ayañataki. Sañäni, péptidos antioxidantes de salvado de arroz ukaxa uñacht’ayatarakiwa actividad de enzimas antioxidantes ukhamaraki catalasa (CAT) ukhamaraki glutationa peroxidasa (GSH-Px) ukanakampi mitocondrias chuyma ukhamaraki p’iqi tejidos ukanakana D-galactosa ukampiwa inducidas chuymankipstata ch’uqitxa, ukhamaraki nivel de mutaciones de deleción de ADN mitocondrial ukanakaxa p’iqinxa jisk’achatarakiwa, ukhamaraki células ukanakaru jark’aqaraki.
Péptidos inmune-moduladores: Ukanakax cuerpon inmune función ukarux regula, inmunológico ukar ch’amanchañataki jan ukax chhaqtayañataki. Yaqhip péptidos ukax qutankir organismos ukanakat apsutawa, ukax células inmunes ukanakaruw activaspa, cuerpon inmune defensa ukar ch’amanchaspa, ukat infecciones patógenos ukat tumores ukanakar saykatañatakis yanapt’arakispawa.
Péptidos reguladores de crecimiento celular: Akaxa procesos celulares ukanakaruxa ch’amancharaki, kunjamatixa proliferación, diferenciación ukatxa apoptosis ukanakaru. Sañäni, factor de crecimiento epidérmico (EGF) ukaxa células epidérmicas ukanakana proliferación ukhamaraki diferenciación ukanaka ch’amancharaki, ukhamata heridas ukanaka jank’aki qullañataki.
Péptidos ukanakan lurawipax celularan chuymankipstañapataki
1) Regulación de la función mitocondrial ukaxa mä juk’a pachanakwa lurasi
Mitocondrias ukaxa wali jach’a lurawiwa celulares ukanakana energía lurañataki ukhamaraki transducción de señales ukanakana, ukatxa disfunción ukaxa wali jak’akiwa celulares chuymankipstañampi. Péptidos derivados de mitocondrias (MDPs) ukanakaxa humanina ukhamaraki MOTS-c ukanakaxa wali wakiskiri rol regulatorio ukanakawa aka proceso de envejecimiento celular ukanxa. Senescencia inducida por agotamiento replicativo, doxorubicina jan ukaxa peróxido de hidrógeno tratamiento ukampi fibroblastos primarios humanos ukanxa, mitocondriales ukaxa jilxatiwa, niveles respiratorios mitocondriales ukaxa jilxatarakiwa, ukatxa niveles humanina ukatxa MOTS-c ukaxa jilxatarakiwa. Administración de humanina ukatxa MOTS-c ukaxa moderadamente jilxatiwa respiración mitocondrial ukaxa células senescentes inducidas por doxorubicina ukatxa mä chikata regula componentes SASP ukaxa JAK thakhi tuqi, ukaxa uñacht’ayiwa MDPs ukaxa mä wakiskir lurawiwa metabolismo energético mitocondrial ukhamaraki producción SASP ukatxa células senescentes ukanakana.

Figura 2 Masa mitocondrial ukatxa energética ukaxa mayjt’ayatawa doxorubicina ukampiwa senescencia inducida uksanxa. (A) ADN mitocondrial (ADNm) copia jakhuwi células no senescentes (quiescentes) ukhamaraki senescentes ukanakana. (B) Imagenes representativas de Tom20 (ch’uxña; mitocondrias) ukhamaraki Hoechst 33258 (azul; núcleo) inmunotinción ukanakampi células no senescentes (quiescentes) ukhamaraki senescentes ukanakana. Barra de escala, 20 μm. Aka área de tinción Tom20 sapa célula ukaxa ImageJ ukampiwa uñakipata. (C) Niveles celulares de ATP ukanakaxa células no senescentes (quiescentes) ukhamaraki senescentes ukanakana. (D) Tasa celular de consumo de oxígeno (OCR) ukaxa células no senescentes ukatxa senescentes ukanakana. Respiración basal, capacidad respiratoria de repuesto, ukhamaraki ATP uksa lurawixa inyección secuencial de compuesto ukjamaraki fabricante ukana kamachinakaparjamawa jakhthapita. (E) Tasa de acidificación extracelular (ECAR) ukaxa células no senescentes (quiescentes) ukhamaraki senescentes ukanakana.
2) Chuymanïñamp chikt’at señalización thakhinakaruw jan walt’ayi
p53-p21 uka thakhi
Aka proteína p53 ukaxa mä regulador clave ukhamawa senescencia celular ukataki. Kunawsatix celulanakax estresantes ukanakamp uñt’ayatäpki ukhamarak ADN jan walt’ayat uñjasipki ukhax p53 ukax activado ukhamawa, ukax expresión de p21 ukaruw puriyi, ukax ciclo celular ukaruw fase G1 uksanx katjaraki, ukax senescencia celular ukaruw puri. Yaqhipa péptidos ukaxa p53-p21 thakhi modular, ukhamarusa influye progresión de la senescencia celular. Yaqhipa jisk’a moléculas péptidos ukanakaxa proteína p53 ukampixa chikañchasipxaspawa, ukaxa actividad ukarux jark’aqaspawa ukatxa ukhamaraki senescencia celular ukarux qhipharuw puriyaspa. Yatxatawinakaxa uñacht’ayiwa péptidos específicos ukaxa jark’aqaspawa interacción p53 ukatxa MDM2 (mä proteína ukaxa negativamente regula p53), estabiliza la proteína p53 ukatxa mantener un nivel apropiado ukhamata jani sinti activación ukaxa puriñapataki senescencia celular ukaru.
Rb-E2F uka thakhi
Aka proteína Rb ukaxa yaqha wakiskir proteína reguladora de ciclo celular ukawa, ukaxa factor de transcripción E2F ukaruxa ligada, ukhamata jark’aqañataki expresión de genes relacionados con el ciclo celular. Kunawsatixa proteína Rb ukaxa fosforilada ukhamaraki inactivada ukjaxa, E2F ukaxa mistu, ukhamata celulanakaxa fase S uksaru mantañapataki ADN replicación ukataki. Senescencia celular uksanxa, alteraciones ukanakaxa Rb-E2F uksanxa ciclo celular uksa tuqita jark’aqañataki. Yaqhipa péptidos ukaxa regulación de la senescencia celular ukaxa modulación del estado de fosforilación de la proteína Rb jan ukaxa influye actividad E2F. Yaqhipa péptidos ukaxa jark’aqarakispawa fosforilación proteica Rb, ukaxa mantener la estabilidad del complejo Rb-E2F ukatxa ukhamarusa senescencia celular ukaxa qhiphartayarakispawa.
(III) SASP ukana kamachinakapa
SASP ukaxa kunaymana citoquinas, quimioquinas ukatxa proteasas ukanakampiwa lurataraki, ukatxa yaqhanakampi. Uka secreción ukaxa janiwa microambiente de células senescentes ukarukixa jan walt’aykiti jan ukasti muyuntat tejidos ukatxa células ukanakaruxa ch’amancharaki, ukaxa respuestas inflamatorias ukatxa senescencia tisular ukanakaru ch’amancharaki. Yaqhipa péptidos ukaxa SASP lurawixa regulación ukhamaraki jan wali efectos ukanaka jisk’achañataki. Yaqhipa péptidos derivados de plantas ukaxa jikxatasiwa SASP uksa tuqita regulación ukhama jark’aqañataki activación de vías específicas de señalización ukhamaraki jisk’achañataki expresión de factores relacionados con el SASP.
Péptidos ukanakan apnaqawipax Celular ukan chuymankipstañap qhiphart’ayañataki
(1) Aplicaciones ukanakax Productos de Cuidado de la Piel ukanakanwa
Jaqinakax juk’amp llakisipxi janchit chuymankipstatapatxa, péptidos ukanakax industria de cuidado de la piel ukanx wali apnaqataw jikxatasi. Amuyt’añataki, yaqhip janchi uñjañ yänakax péptidos ukanipxi, ukax antiarrugas ukat janchir ch’amañchañatakiw sasaw sapxi. Yatxatawinakax yaqhip péptidos ukanakax síntesis de colágeno ukar ch’amanchaspawa ukat elasticidad de la piel ukar ch’amanchaspawa sasaw qhanañchapxi. Ukhamaraki, péptidos ukaxa metabolismo de células de la piel ukarux regularakispawa, barrera de la piel ukarux juk’amp ch’amancharakispawa, anqäx tuqit jan walt’awinak utjatapata, kunjamatix radiación UV ukamp janchit jan walt’ayañapataki, ukat janchit chuymankipstañarux juk’ampiw ch’amancharakispa.

Figura 3 Jisk’a janchit jilïri janchiru chuymanïña.
2) Droga lurañan apnaqawipa
Neurodegenerativa usunaka qullañataki
Péptido qullanak lurañax wali jach’a arsuwiwa, neurodegenerativa usunakan neuronal chuymankipstañap askichañataki. Péptidos ukanakax señalización intracelular ukan thakhinakaparux regula, neuronal ukan jakañapataki, ukat askichañ yanapt’i, ukax Alzheimer ukat Parkinson usut qullañatakiw lurasiwayi. Yaqhip péptidos ukanakax neuronas ukan jan wali proteínas ukanakan tantachasiñapatakiw jark’aqaspa, neuroinflamación ukarux jisk’achaspawa, ukat neuronas chuymankipstañapataki ukat jiwañapatakix qhipharuw puriyaspa. Mä péptido AC-5216 sutini ukaxa jark’aqaspawa agregación de proteínas β-amiloides ukatxa función cognitiva ukaxa suma uñjañataki Alzheimer usu modelo ch’uqitxa.
Chuyma usunaka qullañataki
Cardiovascular usunaka qullañatakixa, péptidos qullanakaxa procesos patológicos ukanakaru uñtatawa, kunjamatixa células endoteliales vasculares ukanaka chuymankipstaña ukhamaraki células miocárdicas ukanaka chuymanïña. Amuyt’añataki, yaqhip péptidos vasoactivos ukanakax tono vascular ukat función de células endoteliales ukanakaruw regulaspa, células endoteliales vasculares ukan chuymankipstañap askichapxaspawa, ukat cardiovasculares usunakax juk’ampiw jilxattaspa. Yaqhipa péptidos ukaxa ch’amancharakispawa askichañataki ukhamaraki regeneración de células miocárdicas, ukaxa churarakispawa potenciales aplicaciones ukanaka qullañataki condiciones ukhama infarto de miocardio.
Tukuyawi
Células chuymankipstaña, mä complejo proceso biológico ukhama, cuerpon k’umaräñapataki ukhamarak chuymankipstañapataki. Péptidos, mä wakiskir clase de moléculas bioactivas ukhama, walja lurawinakaniwa celulanakan chuymankipstañapataki. Función mitocondrial ukar regulación tuqi, chuymankipstañamp chikt’at señalización thakhinak taypin intervención tuqi, ukhamarak SASP ukar modulación tuqi, péptidos ukanakax células chuymankipstañap qhiphart’ayañ yatiñap uñacht’ayi.
Uñakipt’atanaka
[1] Kalidas C, Sangaranarayanan M V. Péptidos[M]//Kalidas C, Sangaranarayanan M V. Química biofísica: Técnicas ukatxa Aplicaciones. Cham: Springer Naturaleza Suiza, 2023:129-141 ukat juk’ampinaka.
[2] Jupax X, Wan F, Su W, ukat yaqhanakampi. Yatxatawi Progreso ukaxa chuyma ch’allxtawi ukhamaraki ingredientes activos ukanakata[J]. Moléculas, 2023,28 (14},ARTÍCULO-NÚMERO = {5556).DOI:10.3390/moléculas28145556.Ukaxa mä juk’a pachanakwa lurasiraki.
[3] Altay Benetti A, Tarbox T, Benetti C. Jichha pacha amuyunaka Formulación ukhamaraki Entrega de Agentes Terapéuticos ukhamaraki Cosméticos ukaxa chuymankipstat janchiru[J]. Cosméticos, 2023,10(2},ARTÍCULO-NÚMERO = {54).DOI:10.3390/cosméticos10020054.Ukaxa mä juk’a pachanakwa lurasiraki.
[4] Wong P F. Editorial: Senescencia Celular: Causas, Consecuencias ukatxa Oportunidades Terapéuticas[J]. Fronteras en Biología Celular y Desarrollo, 2022,10:884910.DOI:10.3389/fcell.2022.884910.
[5] Zonari A, Brace LE, Al-Katib K, ukat yaqhanakampi. Péptido senoterapéutico ukaxa jisk’acharakiw edad biológica de la piel ukatxa suma qhanancharaki marcadores de salud de la piel[J]. Biorxiv, 2020. Ukhamaraki, ukaxa yaqha yatxatatanakampiwa yatxatataraki.
[6] Kim SJ, Mehta HH, Wan J, ukat yaqhanakampi. Péptidos mitocondriales ukaxa modulan función mitocondrial ukaxa senescencia celular ukjakama[J]. Chuymanña (Albany Ny), 2018,10 (6): 1239-1256.DOI: 10.18632/chuymani.101463.
[7] Garrido AM, Bennett M. Uñakipaña ukhamaraki consecuencias de la senescencia celular ukaxa aterosclerosis ukanxa[J]. Jichha amuyunaka Lipidología tuqina, 2016,27 (5): 431-438.DOI:10.1097/MOL.00000000000000327.