Cocer Peptides
1 phaxsi nayra
TAQI ARTÍCULO UKATXA PRODUCTOS UKA YATIYÄWINAKAXA AKA WEB SITIO UKANXA YATIYÄWI UKATXA YATIQAÑATAKIWA.
Aka sitio web ukan uñacht’ayat yänakax in vitro ukan yatxatañatakikiwa. Yatxatawixa in vitro (latin arunxa: *in vidrio*, ukaxa sañ muniwa vidrio ukanxa) jaqina janchipa anqäxapanwa lurasi. Aka yänakax janiw qullanakäkiti, janiw Administración de Alimentos y Medicamentos (FDA) de Estados Unidos ukan iyawsatäkiti, ukat janiw kuna qullañ tuqitsa, usunakas jan ukax usunakas jarkʼaqañatakisa, qullañatakisa ni qullañatakis apnaqatäñapäkiti. Uka yänaka jaqina jani ukaxa uywanakan janchiparu kunaymana uñt’ayañaxa kamachi tuqixa wali jark’atawa.
Mä juk’a uñakipaña
Timulina ukaxa mä hormona neuroendocrina ukawa, qalltanxa 'factor tímico sérico' (FTS) satawa. Nayraqataxa células epiteliales tímicas ukanakampiwa lurataraki ukatxa efectos biológicos ukanakampiwa cuerponxa mä forma ukanxa proteínas portadoras ukhamaraki iones de zinc (Zn⊃2;+) ukanakampi chikt’ata. Mä hormona péptida ukhama, Timulina ukaxa mä rol indispensable ukhamawa proceso de regulación inmune cuerpo ukanxa. Timo ukaxa wali wakiskiriwa sistema inmunológico ukaru jilxatañataki ukhamaraki puquñataki, ukatxa mä wakiskir sustancia ukhama timo uksa tuqita mistu, ukhamaraki estabilidad de la función de Timulina ukaxa wali wakiskiriwa estado inmunológico normal cuerpo uksana utjañapataki. Ukatxa, chuymanïxasaxa, timo sat qullax jukʼat jukʼatwa atrofia, ukat ukarjamaw Timulina sat qullax jukʼamp jiskʼachasi, ukax sistema inmunológico ukan jan waltʼäwipampiw chikañchasi. Chuymaninakanxa, inmunológica función ukaxa jilpachxa jisk’achasiwa, ukatxa mä chiqaxa Timulina secreción jisk’achatampi sasiwa.

Figura 1 Mä diagrama esquemático ukanxa timulina ukaxa lurawipaxa acciones endocrinas neuroinmune ukanaka regulación ukanxa.
Sistema Inmunológico ukan lurawipa
Diferenciación linfocitos T: Timulina ukaxa mä hormona clave ukhamawa diferenciación linfocitos T uksana. Linfocitos T ukaxa wali wakiskiriwa inmunidad celular ukanxa sistema inmunológico ukanxa, ukaxa uñt’añataki ukhamaraki chhaqtayañataki células infectadas patógenos, células tumorales ukatxa yaqhanakampi. Timulina ukaxa wali wakiskiriwa juk’ata juk’ata diferenciación de linfocitos T ukatxa células progenitoras ukanakatxa timo uksanxa subconjuntos de células T maduras ukanakaru kunaymana lurawinakampi, kunjamatixa células T yanapiri (Th) ukhamaraki células T citotóxicas (Tc). Aka proceso de diferenciación uksanxa, timulina ukaxa regulación de la expresión de una serie de genes uksanxa chikañchasi, ukaxa linfocitos T uksaruwa ch’amancharaki, ukhamata marcadores superficiales específicos ukhamaraki características funcionales ukanaka katuqañataki, ukhamata chiqapa uñt’añataki ukhamaraki kunaymana estímulos antigénicos ukanakaru jaysañataki.
Regulación de la relación de células T yanapiri ukhamaraki células supresoras: Timulina ukaxa yanapt’iwa mantener la relación normal de células T yanapiri ukhamaraki células supresor ukanaka. Células T yanapirinakaxa linfocitos B ukanakaru anticuerpos ukanaka lurañataki yanapt’i, macrófagos ukanakana capacidad fagocítica ukanaka ch’amancharaki, ukhamaraki células T ukanakana proliferación ukhamaraki diferenciación ukanaka ch’amancharaki. Maysa tuqitxa, células T inhibidoras ukanakax inmunológica ukan sinti activación ukarux chhaqtayapxiwa, ukhamat autoinmune usunakax jan qalltañapataki. Timulina ukax sistema inmunológico ukax anqäx markan patógenos ukanakarux sum ch’axwañapatakiw uñji, ukampirus jan sinti inmunológico ukarux jan walt’ayaspawa, ukax cuerpon pachpa tejidos ukanakaruw jan walt’ayaspa, uka pä tipos de células ukan ratio ukar sum regulasa. Niveles de timulina anormal ukax uka equilibrio ukarux jan walt’ayaspawa, ukax disfunción inmunológica ukaruw puriyaspa, kunjamatix autoinmune usunakax jilxattaspa.
Antiinflamatorios ukanaka: Timulina ukaxa wali jach’a antiinflamatorios ukanaka uñacht’ayi. Ukaxa regulación de la liberación de mediadores inflamatorios, ukhamaraki citoquinas (jan ukaxa, factor de necrosis tumoral-α (TNF-α), interleucina-6 (IL-6), juk’ampinaka) ukhamaraki quimioquinas, ukaxa mä rol ukaniwa reclutamiento de células inmunes ukatxa amplificación de señales inflamatorias ukaxa respuestas inflamatorias uka pachana. Timulina ukaxa factores antiinflamatorios ukanakaruxa upregulaspawa, ukhamaraki interleucina-10 (IL-10), ukaxa jark’iwa activación de células inflamatorias ukatxa mediadores inflamatorios ukanaka lurañataki, ukhamata efectos antiinflamatorios ukanaka uñacht’ayañataki. Timulina ukaxa factores de transcripción ukatxa uñt’ata señalización thakhinaka regularakispawa, ukhamata controlar la progresión de respuestas inflamatorias a nivel molecular. Estados inflamatorios uksanxa, kunjamatixa mä modelo de inflamación rata inducida adjuvante completo de Freund (CFA) ukampi, tratamiento de Timulina ukaxa wali jisk’acharaki hiperalgesia ukhamaraki edema de pata, ukhamaraki jisk’acharaki activación microglia inducida por CFA, fosforilación de la proteína quinasa activada por mitógeno p38 (p38 MAPK), ukhamaraki producción de citoquinas proinflamatorias en la espinal médula, ukax uñacht’ayiwa, ukax respuestas inflamatorias ukarux llamp’ucharaki, microglia de médula espinal ukan activación ukat mediadores inflamatorios centrales ukanakan lurawip jark’aqasa.
Regulación de la actividad fagocitaria: Yaqhipa modelos experimentales ukanxa, kunjamatixa modelo de granuloma de rata inducido por BCG, tratamiento de Timulina 5CH ukaxa proceso inflamatorio de granuloma ukxa suma uñjaraki. Ukhamaraki, ukaxa regula la diferenciación de fagocitos locales ukhamaraki sistémicos, ch’amancharaki diferenciación de células madre B1 peritoneales ukanakaru fagocitos ukanakaru, ukhamaraki jisk’acharaki fagocitos infectados ukanakaxa lesión ukanxa, ukaxa uñacht’ayiwa infección ukaxa llamp’uchatawa. Timulina tratamiento ukaxa jilxatayarakiw fagocitos derivados de B1, CD4+ ukatxa CD8+ linfocitos T ukanaka ganglios linfáticos locales ukanakana, ukaxa uñacht’ayiwa Timulina ukaxa janiwa diferenciación fagocitaria ukarukixa ch’amanchkiti jan ukasti migración de células T ukanakaru ganglios linfáticos locales ukanakaru ch’amancharaki, ukhamarusa capacidades de defensa inmune local ukanakaru ch’amancharaki.
Aplicaciones ukanaka
Inflamatorio usunaka qullañataki: Timulina ukaxa antiinflamatorias ukanakampiwa, ukaxa mä valor potencial de aplicación ukaniwa kunaymana inflamatorias usunaka qullañataki. Asma crónica usut qullañ tuqit yatxatäwinakanxa, terapia génica ukax inhalación de plásmido expresador de Timulina tuqiw lurasiwayi. Uka usuxa taqpacha estabilizada ukjaxa, ch’uqixa mä dosis de tratamiento ukampiwa churataraki administración traqueal tuqi. Pä tunka urunak qhipatxa, pulmones ukan asma ukan patológicos claves ukanakax normalizatäxänwa, inflamación crónica, fibrosis pulmonar ukat regulación mecánica anormal ukanakaw normalizatäxäna. Juk’ampi análisis tejido ukhamaraki celular ukanakaxa chiqapawa aka intervención terapéutica ukaxa luratarakiwa efectos antiinflamatorios ukhamaraki antifibróticos ukanakampi. Mä modelo de rata de asma alérgica inducida por ovalbúmina ukaxa nanopartículas de ADN ukampi qullatawa, ukaxa plásmido de Timulina ukampi apt’atawa, mä dosis ukampi qullañatakixa, inflamación pulmonar, deposición de colágeno ukatxa hipertrofia muscular lisa ukatxa jark’aqatarakiwa, ukampirusa mecánica pulmonar ukaxa suma uñjatarakiwa, ukhamata machaq thakhinaka jist’araraki asma crónica uka qullañataki. Yaqha inflamatoria usunakanxa, artritis reumatoide ukhamaraki inflamatoria intestinal usunaka, jichhaxa yatxatawi etapa ukankiwa, ukaxa mecanismo antiinflamatorio de Timulina ukarjamawa, ukaxa amuyatarakiwa niveles de Timulina ukanaka regulación jan ukaxa efectos ukanaka uñtasita ukaxa sintoma inflamatorio ukanakaruxa askichaspawa ukhamaraki controlar progresión de la enfermedad.
Inmune ukamp chikt’ata usunaka: Disregulación inmunológica ukan usunakatakixa, kunjamatixa autoinmune usunakaxa, Timulina ukaxa wali jach’a lurawimpiwa lurasirakispa. Regulación de la diferenciación de linfocitos T ukhamaraki relación de células T yanapirinaka ukhamaraki células supresor ukanakampi, Timulina ukaxa activación anormal del sistema inmunológico uksa chiqachañapawa ukhamaraki tejidos ukhamaraki órganos ukanakaru jan walt’ayaña ataques autoinmunes ukanakampi. Yaqhipa uywa yant’awinakanxa, Timulina ukaxa mä juk’a sumaptawi uñacht’ayi yaqhipa modelos de enfermedades autoinmune ukanakana.
Terapia adjuvante ukaxa usunaka usunakataki: Infecciosa usunakanxa, Timulina ukaxa cuerponxa patógenos ukanaka q’umachañatakixa ch’amanchaspawa, sistema inmunológico ukana irnaqawiparjama. Infecciones virales ukanxa, Timulina ukaxa cuerpon inmune celular ukarux ch’amanchaspawa, linfocitos T ukan lurawip regulasa, ukhamatwa virus ukamp usuntat células ukanakax juk’amp sum q’umachaspa. Ukhamaraki antiinflamatorio ukaxa yanapt’arakiwa jisk’achañataki inflamación ukata jan walt’awinaka tejidos ukanakaru ukhamaraki jark’aqañataki secundario jan walt’awinaka kunatixa utjki sinti inflamatorias respuestas ukanakampi.
Tukuyawi
Mä juk’a arumpixa, Timulina ukaxa walja lurawinakaniwa sistema inmunológico regulación ukatxa wali aski apnaqawi inflamatoria usunakaru, regulación inmunológica ukampi chikt’ata usunakaru, ukhamaraki infecciosa usunakaru.
Uñakipt’atanaka
[1] Bonamina L, Sato C, Santana F, ukat yaqhanakampi. Diferenciación ukhamaraki modulación de la actividad fagocitaria granuloma murino ukjamaraki timulina 5cH[J] ukampiwa qullasi. Revista Internacional de Investigación de Alta Dilución - Issn 1982-6206, 2021,11:148.DOI:10.51910/ijhdr.v11i40.580.
[2] Da SA, de Oliveira G. P., Kim N, ukat yaqhanakampi. Terapia génica de timulina basada en nanopartículas ukaxa terapéuticamente reverti patología clave de la asma alérgica experimental[J]. Ciencias ukan nayrar sartawipa, 2020,6 (24):eaay7973.DOI:10.1126/sciadv.aay7973.
[3] Nasseri B, Zaringhalam J, Daniali S, ukat yaqhanakampi. Timulina tratamiento ukaxa atenuar inflamatorio usuxa modulación de vías de señalización celular ukhamaraki molecular espinal ukanakampi[J]. Inmunofarmacología Internacional, 2019,70:225-234.DOI:10.1016/j.intimp.2019.02.042.Ukaxa mä juk’a yatxatatawa.
[4] Da SA, Martini S. V., Abreu S. C., ukat yaqhanakampi. Aka terapia génica de timulina mediada por nanopartículas de ADN ukaxa jark’iwa remodelación de vías respiratorias ukaxa asma alérgica experimental ukanxa[J]. Revista de Liberación Controlada, 2014,180:125-133.DOI:10.1016/j.jconrel.2014.02.010.Ukaxa mä juk’a yatxatatawa.
[5] Haddad JJE, ENES, Garabedian B S. Timulina: Mä Molécula Antiinflamatoria uñstayiri[J]. Jichha Química Medicinal - Antiinflamatorio & Agentes Anti-Alergias, 2005,4:333-338. Ukhamaraki, ukaxa yaqha yatxatatanakampiwa yatxatataraki
[6] Haddad J, Saadé N, Safieh-Garabedian B. Timulina: Mä Molécula Antiinflamatoria uñstayiri[J]. Jichha pacha Química Medicinal - Agentes Antiinflamatorios & Antialergia, 2005,4:333-338.DOI:10.2174/ 15680140540 65195.
[7] Safieh B, Kendall MD, Norman JC, ukat yaqhanakampi. Mä machaq radioinmunoensayo ukaxa péptido tímico timulina ukataki, ukatxa apnaqawixa timulina tupuñataki wila muestras ukanakana[J]. Revista de Métodos Inmunológicos, 1990,127 (2): 255-262.DOI: 10.1016/0022-1759 (90) 90076-8.Ukaxa mä juk’a pachanakwa lurasi.
Yatxatawi apnaqañatakikiwa utjiri yänaka:
