1kits (10Viales) ukat juk’ampinaka.
| Uñstayata: | |
|---|---|
| Jakhuwi: 1.1. | |
▎ TA1 Uñakipt’añataki
TA1 (Timalfasina), ukaxa mä polipéptido natural ukhamawa timo uksanxa 28 aminoácidos ukanakampi, ukaxa funciones inmunomoduladoras ukanakampiwa. Ukaxa regula la función del sistema inmunológico ukaxa Th1 inmune respuesta ukaru ch’amanchasa ukhamaraki diferenciación ukhamaraki maduración de células T ukanakaru ch’amanchasa. TA1 ukax kunayman usunakan qullañ ch’amanïtap uñacht’ayi, hepatitis B ukat C crónica, SIDA, inmunodeficiencia primaria usunaka, ukat cáncer. Ukhamaraki, uñacht’ayiwa wali jach’a efectos vacunas ukanaka ch’amanchañataki ukhamaraki disfunción inmunológica ukar askinchañataki. Uka ventajas ukax jach’a seguridad, suma tolerabilidad ukat cuerpon jark’aqasiñap infecciones ukat tumores ukanakat ch’amanchañatakiw sistema inmunológico regulación tuqi, juk’ampirus wali wakiskir valor de aplicación clínica ukaruw katxaru, condiciones inmunocomprometidas jan ukax inmunodisreguladas ukanakan.
▎ TA1 Ukaxa mä juk’a pachanakwa lurasi
Uñakipt’añataki: PubChem |
Ukax akham sañ muniwa: SDAAVDTSSEITTKDLKEKKEVVEEAEN Fórmula Molecular ukaxa: C 129H 215N 33O55 Peso Molecular ukaxa 3108,3 g/mol CAS ukax akham jakhuwa: 62304-98-7 PubChem CID: 16130571 ukat juk’ampinaka Sinónimos: Timalfasina;Zadaxin ukampi |
▎ TA1 Yatxatawi
¿Kunas TA1 ukax?
TA1 ukaxa polipéptido ukjamaraki 28 aminoácidos ukanakampiwa lurataraki. Naturalmente ukaxa timo uksanwa utji ukatxa mä rol crucial ukaniwa proceso de maduración ukhamaraki diferenciación de células T ukanakana.
¿Kuna yatxatäwinakas TA1 ukan utji?
TA1 ukaxa polipéptido bioactivo ukjamaraki apsutarakiwa fracción de timosina 5 uksatxa, ukaxa 28 aminoácidos ukjamaraki. Timo ukax sistema inmunológico ukan wali wakiskir órgano satawa, ukax kunayman sustancias ukanakaw lurasi, ukax inmunológico ukan irnaqañapatakiw yanapt’i, ukat timosina ukax ukanakat maynïriwa. Timo sat chʼaphin luratanakapat wali sum yatjjatasajja, jaqenakajj jukʼat jukʼatwa amuyapjje, ukan utjki uka componentes activos ukanakajj kunayman usunak qollañatakejj wali askïspawa.
¿Kuna mecanismo de acción ukaxa TA1 ukanxa?
Inmunomodulación ukaxa: 1.1.
TA1 ukaxa mä modificador de respuesta biológica ukawa, ukaxa sistema inmunológico uksana kunaymana células ukanakaruxa activará. Jilapachaxa regula la función inmune ukhamaraki diferenciación ukhamaraki maduración de células T (Sjogren MH, 2004; Mao L, 2023). Ukhamaraki, TA1 ukaxa timocitos ukanakaruxa jan walt’ayaspawa diferenciación ukanaka ch’amanchasa jan ukaxa células T activas ukanakaru tukuyasa.
Mecanismo antiinflamatorio ukaxa:
COVID-19 pulmonar qullañatakixa, TA1 ukaxa jank’akirakiw pulmonar qullañatakix mecanismo antiinflamatorio ukampi. Ukaxa jisk’achaspawa inflamatoria ukaru, ch’amanchaspawa COVID-19 neumonía ukampi chikañchata sintomanaka, kunjamatixa calentura ukhamaraki qarjaña, ukhamaraki ch’amanchaspawa exudato ch’amthapiñapataki, ukhamaraki jank’aki qullañataki COVID-19 pulmonía (Wang Z, 2023).
¿Kunjamatsa Timalfasina ukaxa apoptosis de células tumorales ukaru puriyi cáncer usut qullañataki?
Células inmunes ukanakana lurawipa ch’amanchaña:
Timalfasina ukaxa timopéptido sintético ukawa, ukaxa wali jach’a actividad inmunológica ukaniwa. Ukax células inmunes ukanakan jiwayañ efectop células tumorales ukanakarux ch’amanchaspawa, ukhamat indirectamente apoptosis de células tumorales ukar puriyaspa. Sañäni, microambiente tumoral uksanxa, Timalfasina ukaxa diferenciación ukhamaraki maduración de células T uksaruwa ch’amanchaspa ukhamaraki actividad de células T uksaruwa ch’amanchaspa. Sistema inmunológico uksanxa, células T ukanakaxa células tumorales ukanakaruxa uñt’apxaspawa ukatxa atacapxaspawa, ukaxa células tumorales ukanakana apoptosis ukarux puriyaspawa, sustancias citotóxicas ukatxa yaqha medios ukanakampi.
Inmunológica ukan jaysawipa regulación: 1.1.
Mä inmunopotenciador ukhama, Timalfasina ukaxa regula la respuesta inmune ukatxa induce la apoptosis de células tumorales. Ukax Th1 inmunológica ukarux ch’amanchaspawa. Th1 células ukaxa jilpachaxa citoquinas ukanakawa mistu, kunjamatixa IFN-γ, ukaxa chiqapawa células tumorales ukanakaruxa lurarakispa ukatxa apoptosis ukarux puriyarakispawa. Ukhamaraki, Timalfasina ukaxa yaqha células inmunes ukanakana lurawinakapawa, kunjamatixa células NK ukanakana lurawipaxa ch’amancharakispa. Células NK ukaxa chiqapa jiwayarakispawa células tumorales ukatxa ukhamaraki induce la apoptosis de células tumorales ukaxa secreta citoquinas ukatxa yaqha lurawinakampi [1]..
Antitumoral qullañatakixa inmunosupresión ukaxa suma uñjañataki:
Tumor qullatäñkamax usutanakax inmunosupresión ukankapxi, ukax tumor qullañax wali askiwa. Timalfasina ukaxa inmunosupresión generada ukaxa antitumoral qullañatakixa wali askiwa, ukhamaraki sistema inmunológico ukaxa células tumorales ukanakaru atacañatakixa ch’amanchaspawa, ukhamaraki apoptosis de células tumorales ukarux puriyaspawa. Sañäni, quimioterapia jan ukax radioterapia luraski ukhaxa, usutarux inmunología satäkis ukax mä jukʼa jan waliruw purini. Timalfasina ukaxa células inmunes ukanakana waliptañapataki ukhamaraki jilxatañapataki yanapt’aspawa, sistema inmunológico ukaxa juk’ampi suma irnaqañapataki, ukhamaraki células tumorales ukanakaru jiwayañatakixa ch’amancharakispawa.

Timosina alfa 1 ukaxa walja lurawinakaniwa biológicas ukanakampi.
Uñstayiri:PubMed [6] .
¿Kuna aplicacionanakas Timalfasina sat qullampi qullasi?
Infecciones virales ukanaka: 1.1.
Inmunomodulador ukampi luratapatxa, TA1 ukax walja kutiw infecciones virales ukanakar qullañatakix apnaqasi. Sañäni, COVID-19 pandemia pachanxa, suma eficacia clínica uñacht’ayawayi COVID-19 pulmonía qullañataki. Yatxatawinakax uñacht’ayiwa TA1 ukax jark’aqaspawa COVID-19 infecciones comunes ukanakax sinti neumonía ukar puriñapataki kunayman mecanismos de protección inmune-enhance ukhamarak antiinflamatorio ukanakampi [2] . Ukhamaraki, TA1 ukampi qullatäki uka usutanakatakixa, hospitalan qhiparañax wali jisk’akiwa, proporción de alivio de síntomas relacionados con neumonía (kunjamatix calentura ukat qarjaña) ukax wali jach’awa grupo control ukat sipansa, ukat área de exudación inflamatoria uñacht’ayat CT ukax wali jisk’akiwa grupo control ukat sipansa [2] . Ukhamaraki, análisis multivariado modelo Cox ukaxa uñacht’ayiwa usutanakaxa TA1 apnaqapxi ukhamaraki sullka usutanakaxa wali juk’ampi jank’aki conversión negativa antígenos COVID-19 ukampi [2] . Tα1 (componente principal de TA1) ukaxa jilxatayaraki células T CD4+ uka usutanakaruxa, ukaxa mä jisk’a flujo inhalación de oxígeno ukampi yanapt’atawa línea base ukatxa juk’ampi jank’aki tratamiento estándar ukatxa, ukatxa inasa mä rol uñacht’ayaspa hospitalizado usutanakaru qullañataki, hipoxemia ukatxa linfopenia ukampi COVID-19 ukampi [3]..
Hepatitis usut qullañatakix akanakawa:
TA1 ukax mä juk’a efectos ukaniwa hepatitis ukar qullañataki. Ukaxa mä monoterapia ukhamawa hepatitis B ukatakixa jan ukaxa interferón α-2b ukampi chikt’ata luratarakispawa hepatitis C. Uka tuqitxa, mä yatxatawix jikxatasiwayi, hepatitis B uka qullañatakixa, TA1 ukaxa wali askiwa pusi ensayo clínico ukanxa 195 usutanakaru. Mä yatxatawinxa, 17 usutanakatxa 9 usutanakawa TA1 ukampiwa qullasipxi, suxta phaxsinxa ADN virus de hepatitis B (VHB) uksa tuqita apsutarakiwa, ukatxa 10 usutanakatxa 16 usutanakatxa interferón α-2b ukampiwa qullasipxi, ukhamaraki 4 usutanakatxa 15 usutanakatxa grupo control histórico uksanxa.
Yanapt’iri qullaña: TA1 ukaxa wali apnaqatarakiwa cáncer usu qullañataki. Usutanakatakixa cáncer de pulmón de células no pequeñas resectables (NSCLC) ukhamaraki cáncer de hígado ukampi, tratamiento adjuvante uksanxa, TA1 ukaxa wali sumawa tasa de sobrevida total (SO) uksa tuqita (Mao L, 2023). Usutanakatakixa NSCLC no resecable localmente avanzado ukampi, TA1 ukaxa wali jisk’achaspawa linfopenia ukatxa neumonía ukaxa radioterapia ukatxa quimioterapia ukampi, ukatxa utjarakiwa mä tendencia OS juk’ampi suma uñjañataki [4]..
Antitumoral inmunidad ukar ch’amanchaña:
Evidencia preclínica ukaxa uñacht’ayiwa TA1 ukaxa revertir la polarización M2 inducida por la eferocitosis de macrófagos activación del eje TLR7/SHIP1, ukaxa ch’amanchaspawa eficacia de la quimioterapia cáncer ukampi, ukhamaraki ch’amanchaspawa inmunidad antitumoral ukaxa mayjt’ayaspawa 'tumors fríos' ukatxa 'tumors calientes' (Mao L, 2023). Ukhamaraki, TA1 ukaxa mä jark’aqawiwa colitis uksa jisk’achañataki inhibidores de puntos de control inmunológico (ICIs) ukanakampi ukhamaraki inasa ch’amanchachispa eficacia clínica ICIs ukanakaru [4] . Tα1 ukjamaraki tratamiento adjuvante ukjamaraki resección cáncer de hígado ukjamaraki pronóstico ukaxa jisk’a carcinoma hepatocelular ukani usutanakaruxa suma uñjayaspawa. Mä yatxatawi cohorte retrospectiva ukanxa, jisk’a carcinoma hepatocelular ukan usutanakaxa resección hepática ukampiwa pä quturu jaljataraki, A qutu (resección + Tα1) ukhamaraki B qutu (resección ukaki). Mä mediana arknaqawi 47,0 phaxsinaka, 1, 3, ukhamaraki 5 marana taqpacha jakawi ukhamaraki tasas de sobrevida libre de recurrencia A qutuchata usutanakatxa juk’ampi jach’awa B qututxa, análisis multivariado uñacht’ayiwa Tα1 ukaxa mä factor pronóstico independiente ukhamawa taqpacha tasa de sobrevida ukhamaraki tasa de sobrevida libre de recurrencia [5]..
Función inmunológica ukar kutt’ayaña ukhamaraki vacuna ukar ch’amanchaña:
TA1 ukaxa apnaqatarakiwa estados inmunocomprometidos ukatxa malignidades ukanaka qullañataki ukhamaraki mä ch’amanchañataki vacunas ukanakaru jaysañataki [4, 6] . Ukaxa sistema inmunológico uksa tuqiruxa regulaspawa ukhamaraki células T uksa tuqita ch’amancharakispawa, ukatxa clínicos uksa tuqita askispawa usunakatakixa jan walt’ayata jan ukaxa jani wali lurawi inmunológica uksa tuqita ukhamaraki infecciones agudas ukhamaraki crónicas, cáncer, ukhamaraki vacuna jan jaysaña [4] . Yatxatawinakax uñacht’ayiwa sinti sepsis ukanxa, TA1 ukax uñacht’ayatawa función inmunológica ukar kutt’ayañataki ukhamarak yanapt’arakiwa tasa de mortalidad de pacientes ukar jisk’achañataki [4]..
COVID-19 infecciones ukat complicaciones ukanakat jark’aqasiñatakix diálisis renal ukamp qullatäpki ukanakar:
Usutanakax renal etapa final (SRD) ukan hemodiálisis (HD) ukamp qullatäpki ukanakax SARS-CoV2 ukamp usuntañatakix juk’amp jan walt’ayataw uñjasipxi, kunatix factores ukanakaw utji, jilïr maraninaka, carga de comorbilidad, drogas apnaqaña, ukat clínicas de diálisis ukar sapa kuti sarañax wakisi. Nayra yatxatawinakax uñacht’ayiwa TA1, mä adjuvante ukhama gripe vacuna ukataki, ukax anticuerpos ukax chuyman jaqinakan (HD usutanakamp chika) gripe vacuna ukaruw ch’amanchaspa ukat gripe infecciones ukanak jisk’achaspawa. COVID-19 pandemia qallta urunakanx yatxatirinakax amuyapxiwa, TA1 ukax HD usutanakar churañax COVID-19 usump usuntañax juk’amp jisk’achasispawa, ukhamarak jan walt’awinakas juk’aptayaspawa. 1 uru lapaka phaxsit 2022 maranx 254 ESRD/HD usutanakaw phisqa centros de diálisis Kansas City, Missouri uksanx uka yatxatäwinx uñt’ayasipxatayna, jupanakatx 194 usutanakaw aleatoriamente jaljatäpxäna A grupo (inyección subcutánea de 1,6mg TA1 pä kuti semanan 8 semanas) ukhamarak grupo B (grupo control, jan TA1 katuqasa) [7].
Tukuyañatakixa, mä polipéptido ukhama funciones inmunomoduladoras ukanakampi, TA1 ukaxa uñacht’ayiwa potenciales aplicaciones walja aspectos ukanakana qullaña tuqina. Infecciones virales ukanaka qullañatakixa, hepatitis B ukatxa COVID-19 uka usunakaruxa wali ch’amanchatawa. Janiw sintomanakax jank’ak askichañapakiti ukat inflamación ukax jisk’achaspawa jan ukasti uka usux jan jilxatañapatakiw jark’aqaspa ukat usutanakan tasa de recuperación ukax juk’amp sumaptañapataki. Tumor qullañ tuqitxa, walja thakhinak tuqiw células tumorales ukan apoptosis ukar puriyaspa, células inmunes ukan jiwayañ efectop células tumorales ukanakarux ch’amanchaspawa, ukatx estado inmunosupresivo ukarux juk’amp sumaptayarakispa, kunayman cánceres ukanakar qullañatakix suma lurawinak uñacht’ayaspa, kunjamatix cáncer de pulmón ukat cáncer de hígado ukanakar qullañataki.
Qillqirit parltʼañäni
Aka pata tuqin arsutanakax taqpachaw Cocer Peptides ukan yatxatata, editado ukat apthapita.
Revista Científica ukan qillqiri
Wang Z jupax yatxatiriwa, kunayman yatiqañ utanakan yatxatatawa, ukatx walja instituciones ukanx walja experiencias colaborativas ukaniwa. Jupanakan yatxatäwipax interdisciplinario ukanakanwa, Ingeniería, Espectroscopia, Química, Odontología, Cirugía Oral & Medicina, ukat Física ukanakanwa. Wang Z jupax wali uñt’at tamanakampi ukhamarak jach’a yatiqañ utanakampiw chikañchasi, Universidad de Academia China de Ciencias (CAS), Yunnan jach’a yatiqañ uta, Pekín jach’a yatiqañ uta, Hunan yapuchäw jach’a yatiqañ uta, Shanghai Jiao Tong jach’a yatiqañ uta, ukat walja yaqhanakampi. Jupanakan lurawinakapax machaq lurawinakamp yanapt’asiñamp ch’amanchataw uñacht’ayi, juk’ampis ingeniería optoelectrónica industrial ligero, aplicaciones médicas ukat ciencia de materiales avanzadas ukanakamp chikt’ata. Instituciones ukanakamp chikt’ata, Centro de Investigación Provincial de Jiangsu de Ingeniería Optoelectrónica & Tecnología Ligera ukat Universidad Médica Militar de la Fuerza Aérea ukanakamp chikt’ata, Wang Z jupax teóricos ukat aplicaciones prácticas ukanakan yatxatäwinakaparuw yanapt’awayi. Wang Z ukax referencia de citación ukan uñt’ayatawa [2].
▎ Uka tuqit wakiskir citacionanaka
[1] Sjogren M H. Timalfasina: mä sistema inmunológico ch’amañchiriwa jiphilla usu qullañataki.[J]. Revista de Gastroenterología ukatxa Hepatología, 2004,19 Suppl 6:S69-S72. Ukhamaraki, ukaxa 10.1111/j.1440-1746.2004.03635.x
[2] Wang Z, Wang C, Fei X, ukat yaqhanakampi. Timalfasina terapia ukaxa COVID-19 neumonía rehabilitación ukaru jank’aki puriyi mecanismos antiinflamatorios tuqi[J]. Neumonía, 2023,15 (1).DOI:10.1186/s41479-023-00116-6.Ukaxa mä juk’a yatxatatawa.
[3] Shehadeh F, Benítez G, Mylona E. K., ukat yaqhanakampi. Mä Ensayo Piloto Timalfasina (Timosina-α-1) ukampi qullañataki hospitalizado usutanakaru Hipoxemia ukhamaraki Linfocitopenia ukampi Coronavirus usuta 2019 Infección ukata[J]. Revista de Enfermedades Infecciosas, 2023,227 (2): 226-235.DOI:10.1093/infdis/jiac362.Ukaxa mä juk’a pachanakwa lurasi.
[4] Mao L. Timosina alfa 1-Reimagine ukaxa juk’ampi jach’a apnaqawinakawa inmuno-oncología pachana[J]. Inmunofarmacología Internacional, 2023.117.DOI:10.1016/j.intimp.2023.109952.Ukaxa mä juk’a yatxatatawa.
[5] Jupax C, Peng W, Li C, ukat yaqhanakampi. Timalfasina, mä prometedora terapia adjuvante jisk’a carcinoma hepatocelular ukanxa resección hepática ukxaruxa[J]. Qullañ tuqita, 2017,96(16).DOI:10.1097/MD.0000000000006606.
[6] Dominari A, Hathaway Iii D, Pandav K, ukat yaqhanakampi. Timosina alfa 1: Mä suma uñakipaña qillqatanaka.[J]. Revista Mundial de Virología, 2020,9 (5): 67-78.DOI:10.5501/wjv.v9.i5.67.
[7] Tuthill CW, Awad A, Parrigon M, ukat yaqhanakampi. Mä ensayo piloto de Timalfasina (Ta1) ukaxa covid-19 infección ukatxa morbilidades ukanaka jark’aqañataki diálisis renal usutanakaru: Nayrïri yatiyawi[J]. Inmunofarmacología Internacional, 2023.117.DOI:10.1016/j.intimp.2023.109950.Ukaxa mä juk’a yatxatatawa.
TAQI ARTÍCULO UKATXA PRODUCTOS UKA YATIYÄWINAKAXA AKA WEB SITIO UKANXA YATIYÄWI UKATXA YATIQAÑATAKIWA.
Aka sitio web ukan uñacht’ayat yänakax in vitro ukan yatxatañatakikiwa. Yatxatawixa in vitro (latin arunxa: *in vidrio*, ukaxa sañ muniwa vidrio ukanxa) jaqina janchipa anqäxapanwa lurasi. Aka yänakax janiw qullanakäkiti, janiw Administración de Alimentos y Medicamentos de Estados Unidos (FDA) ukan iyawsatäkiti, ukat janiw kuna qullañ tuqitsa, usunakas jan ukax usunakas jarkʼaqañatakisa, qullañatakisa jan ukax qullañatakis apnaqatäñapäkiti. Kamachi tuqixa wali jark’atawa uka yänaka jaqina jani ukaxa uywanakan janchiparu kunaymana uñt’ayaña.