1kits (10Viales) ukat juk’ampinaka.
| Ukax akhamawa: | |
|---|---|
| Walja: | |
▎ Kunas Kisspeptin ukaxa?
Kisspeptin ukaxa mä neuropéptido hipotálamo ukawa, ukaxa codificado ukhamawa gen KISS1/Kiss1 ukampi. Formalmente uñt’atarakiwa hormona péptida ukhama 2001 marana, ukaxa codificada gen KiSS-1 ukampi ukatxa hidrolizado ukhamawa amidados jisk’a péptidos ukanaka lurañataki kunaymana largo, ukhamaraki Kisspeptin-54, Kisspeptin-14, Kisspeptin-13, ukhamaraki Kispeptin-10, taqi ukanakaxa arginina ukhamaraki fenilalanina ukanakampiwa C-terminal ukanakana. Kisspeptin uksa tuqita receptor ukaxa KissR satawa, ukaxa GPR54 sata uñt’atarakiwa, ukaxa mä receptor acoplado a proteína G satawa. Kisspeptin ukat receptor ukax p’iqin ukhamarak walja tejidos ukat órganos ukanakan jaljatawa.
▎ Kisspeptin ukaxa mä juk’a pachanakwa lurasi
Uñakipt’añataki: PubChem |
Ukaxa akhamawa:GTSLSPPPESSGSRQQPGLSAPHSRQIPAPQGAVLVQREKDLPNYNWNSFGLRF Fórmula Molecular ukaxa: C 258H 401N 79O78 Peso Molecular ukaxa: 5857 g/mol PubChem ukax CID:71306396 Sinónimos: Proteína KISS-1;Kisspeptins ukampi |
▎ Kisspeptin Yatxatawi
¿Kuna yatxatäwinakas Kisspeptin ukan utji?
20 siglo tukuyaruxa, nayraru sartawimpiwa yatxatawinakaxa lurataraki aka gen supresor de metástasis tumorales ukanakatxa, cientificonakaxa jikxatapxiwa aka gen KiSS-1 ukaxa células melanoma ukanxa hibridación subtractiva modificada ukampiwa 1996. 1999 marana, ukaxa uñt’atarakiwa receptor GPR54 acoplado a proteína G de rata, ukatxa 2001 marana, yatxatawinakaxa chiqapawa aka producto del gen KiSS-1 ukaxa endógeno ukawa ligando ukaxa GPR54 ukataki, ukaxa Kisspeptin satawa. Qalltanxa uñt’atarakiwa propiedades supresoras de metástasis tumorales ukampi, aka neuropéptido ukaxa qhipatxa jikxatasiwa mä elemento regulador ascendente clave ukhama eje hipotálamo-hipofisa-gonadal uksana, ukaxa mä rol central ukaniwa regulación neuroendocrina desarrollo reproductivo vertebrado uksana. Ukhamaraki walja procesos fisiológicos ukanakanwa chikañchasi, kunjamatixa reproductivo sarnaqawi, regulación de humor, metabolismo de crecimiento, ukhamaraki manq’aña sarnaqawi. Kisspeptin ukan jikxatawipa ukhamarak funcional ukan yatxatäwipax mä wakiskir base teórica ukaw mecanismos reguladores neuroendocrinos ukanakat yatxatañataki ukhamarak ukampirus uñt’at usunak qullañataki.
¿Kuna mecanismos de acción ukaxa Kisspeptin ukaxa?
Mecanismos Regulatorios Reproductivos ukaxa mä juk’a pachanakwa lurasi
Regulación del Eje Hipotálamico-Pituitario-Gonadal (HPG): Kisspeptin ukaxa mä rol central ukaniwa regulación reproductiva uksanxa, nayraqatax modulación del eje VPH ukampi. Mamífero ukanxa, Kisspeptin ukaxa hormona liberadora de gonadotropina (GnRH) uka secreción ukarux ch’amancharaki. Ukhamaraki, Kisspeptin ukaxa activa la secreción pulsátil de células GnRH ukaxa mecanismos acoplados a proteína G ukampi receptor GPR54 ukampi. Amuyt’añataki, pubertad qalltawinxa, jilxatata actividad de las neuronas Kisspeptina hipotálamo ukaxa GnRH uksa tuqita ch’amancharaki, ukaxa turkakiptawimpixa glándula pituitaria uksaruwa ch’amancharaki gonadotropinas uksa apsuñataki (kunjamatixa hormona estimulante de folículos FSH ukatxa hormona luteinizante LH). Aka hormonas ukanakaxa gónadas ukanakaru ch’amanchañatakixa gónadas ukanakaru ch’amanchañataki ukhamaraki secreción de hormonas sexuales ukanakaru, ukhamata pubertad desarrollo ukanakaru qalltañataki [1]. .
Efectos Directos en Gónadas: Ukhamaraki, regulación indirecta de reproducción ukaxa eje HPG tuqiwa lurataraki, ukatxa Kisspeptin ukaxa efectos directos ukaniwa gónadas ukanakaru. Yatxatawinakaxa ovocitos anestrosos Tan uwijanakata, sañäni, uñacht’ayiwa Kisspeptin ukaxa wali sumawa tasa de maduración in vitro de ovocitos Tan uwijanakata ukhamaraki ch’amancharaki maduración de ovocitos ukjamaraki upregulación de expresión génica. Ukax uñacht’ayiwa, Kisspeptin ukax chiqapuniw regulación de desarrollo folicular gónadas ukan chikancht’asispa.
¿Kuna mecanismos de acción Kisspeptin ukax utji?
Yaqha Neuropéptidos ukanakampi chikt’ata: Núcleo arcuado hipotálamo uksanxa, mä clase de neuronas Kisspeptin ukanakawa utji, ukanakaxa glutamato, neuroquinina B (NKB) ukhamaraki dinorfina (Dyn) ukanakampiwa co-expresa. Aka neuronas ukanakax actividad síncrona intermitente uñacht’ayapxi secreción de hormonas pulsátil ukar irpañataki [2] . Yatxatawinakaxa warmi ch’uqitxa uñacht’ayiwa sincronización espontánea de neuronas ARN^{KISS} ukaxa wali dependeriwa transmisión de glutamato ukatxa receptores AMPA ukatxa transmisión de neuroquinina B, ukatxa inhibición de receptores NMDA ukatxa receptores κ-opioides ukaxa janiwa mä efectos utjkiti tasa de sincronización ukatxa [3] . Chacha ch’uqitxa, sincronización de neuronas ARN^{KISS} ukaxa niya aleatorio actividad de red de ráfaga ukata uñstayatawa población taypina, ukaxa sinti dependiente ukhamawa señalización local glutamato-AMPA ukatxa, neuroquinina B ukaxa ch’amancharaki sincronización inducida por glutamato, ukatxa tono dinorfina-κ-opioide ukaxa red uksanxa mä mecanismo de gating ukhamawa sincronización qalltañataki. Ukax uñacht’ayiwa complejas redes de interacción neuronas Kisspeptin ukat yaqha neuropéptidos ukanakan regulación neuroendocrina ukanxa, taqpachaniw secreción de hormonas pulsátil ukar apnaqapxi [2]..

Figura 1 Histogramas uñacht’ayiwa sapa patakata yant’awinaka kawkhantixa eventos coincidentes de calcio ukanakaxa ARN^{KISS} neuronas ukanakana p’iqi rebanada ukanxa jan estimuladas ukanxa ukhamaraki mä sapa neurona ukana jisk’a frecuencia ukhamaraki jach’a frecuencia estimulación ukanxa jani utjkipana ukhamaraki antagonistas receptor neuroquinina (NKR) ukanakampi.
Uñakipt’añataki: PubMed [3] ..
¿Kuna nayrar sartawix Kisspeptin tuqit yatxatäwinak clínicas ukanx metabólicos usunak qullañatakix utji?
Kisspeptin ukat Diabetes Mellitus Tipo 2 (T2DM) ukanakaw utji.
Regulación del Metabolismo de Glucosa: T2DM ukaxa wali jach’a lurawinakawa akanakawa: insulina resistencia, insulina uksa tuqita jani suma secreción ukatxa wilan glucosa uksa jilxatata. Yatxatawinakax Kisspeptin ukax metabolismo glucosa ukx walja thakhinak tuqiw regulaspa sasaw qhanañchapxi. Mä tuqitxa, Kisspeptin ukax insulina sensibilidad ukarux mayjt’ayaspawa; mayni tuqitxa, inas función de células β islote pancreático ukarux insulina secreción ukarux jan walt’ayaspa.
Kisspeptin ukat Obesidad ukanakaw utji
Regulación de Equilibrio Energético y Ingesta de Alimentos: Obesidad ukaxa walja kutiwa desequilibrio energético ukampi chikt’ata kunatixa sinti ch’ama manq’aña ukhamaraki jisk’achata energía gasto. Kisspeptin ukaxa equilibrio energético ukhamaraki manq’aña sarnaqawi sistema nervioso central uksana regula. Jiltawi expresión Kisspeptin ukaxa jisk’achaspawa manq’añanaka uywanakaru, ukatxa jisk’achata expresión ukaxa jilxatayaspawa, ukaxa uñacht’ayiwa Kisspeptin ukaxa mä regulador clave ukhamawa energía manq’añataki patogénesis de obesidad ukanxa.
Kisspeptin ukat jan alcohólico lip’ichit lurat usu (NAFLD) .
Efectos en el Metabolismo Hepático: NAFLD ukaxa mä usuwa jiphilla tuqita, ukaxa wali jak’akiwa resistencia a la insulina ukatxa síndrome metabólico ukampi, ukaxa uñt’atarakiwa sinti deposición de grasa hepática ukampi. Kisspeptin ukaxa regulación metabólica hepática uksanxa chikañchasi. Uywa yant’awinakanxa, intervención Kisspeptin ukaxa uñacht’ayatawa metabolismo lípido, respuestas inflamatorias ukatxa estrés oxidativo ukanaka jiphilla tuqina mayjt’ayañataki. Ukaxa jisk’achaspawa acumulación de grasa hepática ukaxa regulación de la actividad de enzimas claves involucradas en síntesis de ácidos grasos y ruptura. Ukhamaraki, Kisspeptin ukaxa modula la rutas de señalización inflamatoria hepática ukaxa inflamación ukatxa NAFLD ukaxa juk’ampi juk’ampi jilxatañapataki.
Kisspeptin ukat Síndrome de Ovario Policístico (PCOS) ukanakax 1.1.
Doble Regulación de Endocrinología Reproductiva y Metabolismo: PCOS ukaxa mä trastorno endocrino ukhamaraki metabólico uñt’atawa, ukaxa panpachaniwa anomalías endocrinas reproductivas ukhamaraki trastornos metabólicos glucosa-lípidos ukanakampi jilpacha usutanakaru. Kisspeptin ukax mä jach’a lurawiwa PCOS patogénesis ukanxa. Central uksanxa, eje hipotálamo-hipofisa-gonadal uksaruwa regula, ukhamata endocrinología reproductiva uksa tuqita PCOS usutanakaru ch’amanchañataki. Ukañkamax procesos metabólicos ukanx insulina, leptina ukat adiponectina ukanakamp chikancht’asi, ukax PCOS ukan disfunción metabólica ukanx mä factor clave ukhamawa sasaw qhanañchi.
¿Kuna apnaqawinakas Kisspeptin ukax utji?
Sistema Reproductivo ukan jan walt’awinakapat qullaña
Desarrollo Pubertal Anormal: Kisspeptin ukaxa wali wakiskiriwa pubertad qalltañataki. Yatxatawinakax uñacht’ayiwa, sistema Kisspeptin-GPR54 ukan mutaciones ukanakax pubertad qhipharux jan ukax hipogonadismo ukar puriyaspawa. Administración exógena de Kisspeptin ukaxa eje HPG uksa tuqiru ch’amanchaspawa GnRH ukatxa gonadotropina uksa tuqita ch’amanchañataki, ukaxa promesa ukampi qullañatakixa trastornos de desarrollo pubertal uksa tuqita. Sañäni, hipogonadismo usump usuntat usutanakarux defectos de señalización Kisspeptin ukampi, suplementación Kisspeptin jan ukax análogos ukampi ukax normal desarrollo pubertal ukaruw kutt’ayaspa [4, 5]..
Trastornos de Ovulación: Warmi sistema reproductivo uksanxa, Kisspeptin ukaxa ciclo menstrual ukatxa ovulación uksa tuqitawa. Ukax mä valor terapéutico potencial ukaniwa trastornos de ovulación ukanakatakix kunjamatix PCOS. Secreción pulsátil GnRH ukar regulación ukampixa, Kisspeptin ukaxa modula la liberación de gonadotropinas ukhamata desarrollo folicular ukhamaraki ovulación ukanaka suma uñjañataki. Yatxatawinakax clínicos ukanakax uñacht’ayiwa Kisspeptin ukax mä patrón de secreción de gonadotropina juk’amp fisiológica ukarux yaqhip trastorno de ovulación ukan usutanakarux induce, ukax tasas de éxito de ovulación ukarux ch’amancharaki [5, 6]..
Amenorrea Hipotálamica Funcional (FHA): FHA ukaxa lurasirakiwa secreción pulsátil GnRH anormal ukampi hipotalamo uksana. Mä regulador ascendente de GnRH ukhama, Kisspeptin ukaxa wali wakiskiriwa FHA qullañataki. Yatxatawinakax uñacht’ayiwa, Kisspeptin-54 ukax FHA usutanakar churañax wali askiwa gonadotropina (FSH, LH) secreción ukar ch’amancharaki, ukax promesa ukaniwa ciclos menstruales ukat fertilidad ukanakar kutt’ayañataki. Ukax machaq estrategias ukanakaw FHA qullañatakix churaraki [6]..
Metabólicos usunaka qullañataki
Enfermedad de Hígado Graso No Alcohólico (NAFLD): Jichha yatxatawinakaxa jikxatasiwa activación de la ruta de señalización del receptor Kisspeptin 1 (KISS1R) ukaxa efectos terapéuticos ukaniwa NAFLD ukaru. Modelos de ratas alimentadas dieta alta grasa ukanxa, knockout de Kiss1r hepático ukaxa esteatosis hepática uksaruwa ch’amancharaki, ukatxa KISS1R uksa ch’amanchawixa sallqa ch’uqitxa jark’aqarakiw esteatosis uksatxa ukhamaraki fibrosis hepática uksa jisk’acharaki dieta ukampiwa esteatohepatitis no alcohólica (NASH) ch’uqitxa. Yatxatawinakax mecánicos ukanakax uñacht’ayiwa, señalización hepática KISS1R ukax NAFLD progresión ukarux juk’amp sumaptayaraki, activación AMPK, mä molécula clave reguladora de energía, lipogénesis ukar jisk’achañataki. Ukhamaraki, jilxatata expresión hepática KISS1/KISS1R ukhamaraki niveles plasmáticos de Kisspeptin ukaxa NAFLD usutanakaru ukhamaraki jach’a grasa dieta manq’ata ch’uqitxa, mä mecanismo compensatorio uñacht’ayiwa síntesis de triglicéridos uksa jisk’achañataki, ukaxa KISS1R ukaxa mä machaq amtawiwa NASH qullañataki [7]..
Osteoporosis qullaña: Osteoporosis ukaxa mä metabólico ch’akha usuniwa kawkhantixa hormonas reproductivas ukaxa wali wakiskiriwa ch’akha jiltañataki ukhamaraki walja jaqinakaru uñjañataki. Yatxatawinakax uñacht’ayiwa Kisspeptin ukax diferenciación osteoblastos ukarux ch’amancharaki ukatx osteoclastos ukarux jark’aqi, ukax potencial clínico ukaw osteoporosis ukar qullañatakix uñacht’ayi. Aka mecanismo ukaxa inasa regulación de vías de señalización relacionada con el metabolismo óseo, ukhamaraki sistema RANKL-OPG, ukaxa ch’akhanaka lurañataki ch’amanchañataki, ch’akhanaka resorción uksa jark’aqañataki, ch’akhanaka densidad jilxatayañataki, ukhamaraki osteoporosis usutanakaruxa k’umaräñapataki esquelético uksa tuqita.
Tukuyawi
Kisspeptin tuqit yatxatäwix clínicas ukanx metabólicos usunak qullañatakix nayrar sartawaykchisa, ukampirus efectos ukax walja aspectos ukaniwa, metabolismo glucosa, equilibrio energético, metabolismo hepático, ukhamarak doble regulación de endocrinología reproductiva ukat metabolismo.
Qillqiritxa
Aka pata tuqin arsutanakax taqpachaw Cocer Peptides ukan yatxatata, editado ukat apthapita.
Revista Científica ukan qillqiri
Guzman, S jupax qullañ tuqin ukhamarak ciencias de la vida tuqin wali uñt’at yatxatiriwa, walja uñt’at institucionanakampi chikt’atawa, Rutgers University System, Child Health Institute of New Jersey, ukhamarak City University of New York (CUNY) System ukanakampi. Yatxatäwipax Gastroenterología & Hepatología, Biología Celular, Biología Reproductiva, ukat Obstetricia & Ginecología ukanakanwa. Aka yatxatawi chiqanakaxa wali wakiskiriwa nayraru sartayañataki aspectos teóricos ukhamaraki clínicos qullaña tuqita, uñacht’ayiwa yatiñanaka profesional ukhamaraki jach’a influencia qullaña yatxatawi tuqina.. Guzman, S is listed in the reference of citation [7].
▎ Uka tuqit wakiskir citacionanaka
[1] Mills E, O’Byrne KT, Comninos A N. Kisspeptin ukaxa mä Hormona Conductual ukhamawa[J]. Seminarios en Medicina Reproductiva, 2019,37 (2): 56-63.DOI: 10.1055/s-0039-3400239. Ukaxa mä juk’a yatxatatawa.
[2] Han S. Y., Morris P. G., Kim J. C., ukat yaqhanakampi. Mecanismo de sincronización de neuronas kisspeptin ukaxa secreción de hormona pulsátil ukatxa chacha ch’uqitxa[J]. Células Yatiyawinaka, 2023,42 (1):111914.DOI:10.1016/j.celrep.2022.111914.
[3] Morris PG, Herbison A E. Mecanismo de Sincronización de Neuronas Arcuada Kisspeptina ukanxa Rebanadas agudas del cerebro ukanxa warmi ch’uqitxa[J]. Endocrinología, 2023,164 (12).DOI:10.1210/endocr/bqad167.Ukaxa mä juk’a yatxatatawa.
[4] Sharma A. Alcance de Kisspeptin ukaxa Trastorno Neuroendocrino ukanxa[J]. 2023. DOI:10.1093/humupd/dmu009.Ukaxa mä juk’a yatxatatawa.
[5] Tsoutsouki J, Abbara A, Dhillo W. Novedosas avenidas terapéuticas ukaxa kisspeptina ukataki[J]. Jichha amuyunaka Farmacología tuqina, 2022,67:102319.DOI:10.1016/j.coph.2022.102319.
[6] Podfigurna A, Czyzyk A, Szeliga A, ukat yaqhanakampi. Papel de Kisspeptin en la Amenorrea Hipotálmica Funcional[M]//Berga SL, Genazzani AR, Naftolina F, ukat yaqhanakampi. Trastornos relacionados con el Ciclo Menstrual: Volumen 7: Fronteras en Endocrinología Ginecológica ukaxa mä juk’a pachanakwa lurasi. Cham: Springer Internacional Editorial, 2019:27-42.DOI: 10.1007/978-3-030-14358-9_3.Ukaxa mä juk’a yatxatatawa.
[7] Guzman S, Dragan M, Kwon H, ukat yaqhanakampi. Uka receptor hepático kisspeptina ukar uñch’ukiñax mä modelo de rata ukan jan alcohólico graso hepático usunak askichi[J]. Revista de Investigación Clínica, 2022,132 (10).DOI:10.1172/JCI145889.
TAQI ARTÍCULO UKATXA PRODUCTOS UKA YATIYÄWINAKAXA AKA WEB SITIO UKANXA YATIYÄWINAKA UKATXA YATICHAÑATAKIWA.
Aka sitio web ukan uñacht’ayat yänakax in vitro ukan yatxatañatakikiwa. Yatxatawixa in vitro (latin arunxa: *in vidrio*, ukaxa sañ muniwa vidrio ukanxa) jaqina janchipa anqäxapanwa lurasi. Uka yänakax janiw qullanakäkiti, janiw Administración de Alimentos y Medicamentos (FDA) de Estados Unidos ukan iyawsatäkiti, ukat janiw kuna qullañ tuqitsa, usunakas jan ukax usunakas jarkʼaqañatakisa, qullañatakisa ni qullañatakisa apnaqatäñapäkiti. Uka yänaka jaqina jani ukaxa uywanakan janchiparu kunaymana uñt’ayañaxa kamachi tuqixa wali jark’atawa.