Cocer Peptides
1 phaxsi nayra
TAQI ARTÍCULO UKATXA PRODUCTOS UKA YATIYÄWINAKAXA AKA WEB SITIO UKANXA YATIYÄWINAKA UKATXA YATICHAÑATAKIWA.
Aka sitio web ukan uñacht’ayat yänakax in vitro ukan yatxatañatakikiwa. Yatxatawixa in vitro (latin arunxa: *in vidrio*, ukaxa sañ muniwa vidrio ukanxa) jaqina janchipa anqäxapanwa lurasi. Uka yänakax janiw qullanakäkiti, janiw Administración de Alimentos y Medicamentos (FDA) de Estados Unidos ukan iyawsatäkiti, ukat janiw kuna qullañ tuqitsa, usunakas jan ukax usunakas jarkʼaqañatakisa, qullañatakisa ni qullañatakisa apnaqatäñapäkiti. Uka yänaka jaqina jani ukaxa uywanakan janchiparu kunaymana uñt’ayañaxa kamachi tuqixa wali jark’atawa.
Mä juk’a uñakipaña
1999 maran jikxatasitapatxa, grelina ukax ciencias de la vida ukanx mä punto focal de investigación ukhamaw uñstawayi, kunatix funciones fisiológicas ukanakax mayj mayjawa ukatx jach’a efectos biológicos ukanakaw utji. Ghrelina ukaxa wali wakiskiriwa hormona de crecimiento (GH) uksa tuqita mistuñataki ukhamaraki walja wakiskir procesos fisiológicos ukanakana, ukhamaraki equilibrio energético, regulación de apetito, función gastrointestinal, homeostasis cardiovascular ukhamaraki neuroprotección ukanakana.


Figura 1 Hormona de grelina ukaxa forma inactiva (desacil grelina) ukjamaraki forma activa (grelina acil) ukjamaraki.
Estructura ukat Distribución de la Ghrelina ukax mä jach’a quqawa
1) Estructura ukata
Composición Química: Grelina ukaxa polipéptido 28 aminoácidos ukanakampi luratawa, nayraqata estructura ukaxa uñacht’ayiwa jach’a conservación kunaymana especies ukanakana. Jaqinakanxa, secuencia de aminoácidos de grelina ukaxa GSSFLSPEHQRVQQRKESKKPPAKLQPR. Uka sapa lurawixa modificación de octanoilación ukawa residuo de serina uksana 3 posición uksana, ukaxa wali wakiskiriwa grelina uksa tuqita receptor hormonal liberador de hormonas de crecimiento (GHS-R) uksaru ligado ukhamaraki actividad biológica uksa tuqita ch’amanchañataki.
Isómeros: Ukhamaraki, Grelina clásica octanoilada ukatxa, Grelina desacetilada ukatxa yaqha isómeros ukanakawa utjaraki. Ukhamaraki, Ghrelina desacetilada ukaxa janiwa modificación de octanoilación ukampi utjkiti ukatxa janiwa GHS-R ukaru wali afinidad ukampi ligado ukaxa utjkiti, yatxatawinakaxa uñacht’ayiwa efectos biológicos ukanaka yaqha jan uñt’ata receptores jan ukaxa mecanismos ukanakampi.
2) Jaljaña
Distribución de tejidos: Grelina ukaxa nayraqata sintetizada ukhamaraki secretada células secretoras de ácidos ukanakampi glándulas fúndicas gástricas ukanakana ukhamaraki walja tejidos ukhamaraki órganos ukanakana uñacht’ayatarakiwa, ukaxa jisk’a intestino, páncreas, hipotálamo ukatxa glándula pituitaria ukanakanwa. Tracto gastrointestinal uksanxa, niveles de expresión de grelina ukaxa juk’ata juk’ata jisk’achasiwa purakata jisk’a intestino uksaru. Sistema nervioso central uksanxa, grelina ukaxa wali uñacht’ayatawa regiones ukanakana, kunjamatixa núcleo arcuado ukhamaraki núcleo paraventricular de la hipotálamo, ukaxa wali jak’akiwa regulación de apetito, metabolismo energético ukatxa regulación neuroendocrina ukanakampi.
Localización celular: Purak manqhanxa, Ghrelina ukaxa nayraqatax células endocrinas de la mucosa gástrica uksanwa uñacht’ayasi, ukaxa estado nutricional uksa tuqita uñt’aspawa tracto gastrointestinal uksana ukhamaraki señales sistema nervioso central uksaru puriyañataki secreción de Ghrelina tuqi. Glándula pituitaria uksanxa, Ghrelina ukaxa chiqapawa células hormonas de crecimiento ukanakaru irnaqaspa, ukhamata hormona de crecimiento ukanaka mistuñapataki.
Mecanismo de Acción de Péptido Liberador de Hormonas de Crecimiento ukaxa mä juk’a pachanakwa lurasi
1) Receptores ukanakar uñtaña
GHS-R-mediada señalización thakhi: Nayraqata efectos biológicos Ghrelina ukaxa jikxatasiwa receptor hormonal liberador de hormonas de crecimiento 1a (GHS-R1a) ukampi chikt’ata. GHS-R1a ukaxa mä receptor acoplado proteína G ukawa, ukaxa wali jaljatawa glándula pituitaria, hipotálamo ukatxa yaqha tejidos periféricos ukanakana. GHS-R1a uksaru ligado ukjaxa, grelina ukaxa activa proteínas G uksa tuqiru, ukaxa activa la vía señalización fosfolipasa C (PLC)-inositol trisfosfato (IP3)-iones de cálcio (Ca⊃2;+) uksa tuqiru, ukaxa puriyarakiwa mä jilxatawi concentración intracelular Ca⊃2;+ uksa tuqita ukhamaraki qhiparuxa ch’amancharaki liberación de hormonas de crecimiento uksa tuqita ukhamaraki regulación yaqha fisiológica uksa tuqita lurawinakapa.
Mecanismos no mediados por GHS-R: Ukhamaraki, GHS-R1a ukjamaraki, yatxatawinakaxa uñacht’ayiwa grelina ukaxa efectos biológicos ukanaka uñacht’ayarakispawa yaqha receptores jan ukaxa proteínas de membrana ukanakampi chikt’ata.

Figura 2 Ghrelina ukaxa kimsa thakhi tuqiwa hipotálamo uksanxa efectos ukanaka uñacht’ayi.
2) Regulación de la expresión génica ukaxa mä juk’a pachanakwa lurasi
Eje hipotálamo-hipofisa ukampi chikt’ata genes: Grelina ukaxa walja genes ukanakana expresión eje hipotálamo-hipofisa ukanxa regulaspawa. Nivel pituitario uksanxa, grelina ukaxa transcripción del gen hormona de crecimiento uksa tuqiruxa upregulaspawa, ukaxa síntesis ukhamaraki liberación de hormona de crecimiento uksa tuqiru ch’amancharaki. Hipotálamo uksanxa, grelina ukaxa hormona liberadora de hormona de crecimiento (GHRH) ukhamaraki somatostatina (SS) ukanakana expresión ukaruxa ch’amanchaspawa, indirectamente regula la liberación de hormona de crecimiento ukaxa modula la secreción de GHRH ukatxa SS. Ukhamaraki, grelina ukaxa GHRH uksa tuqita ch’amanchaspawa, ukampirusa SS uksa tuqita jark’aqarakispawa, ukhamata sinérgicamente hormona de crecimiento uksa tuqita ch’amanchañataki.
Metabolismo energético ukampi chikt’ata genes: Tejido adiposo ukatxa jiphilla tuqina, grelina ukaxa metabolismo energético ukampi chikt’ata genes ukanakana expresión ukarux regula. Sañäni, grelina ukaxa upregula la expresión del receptor activado por proliferador de peroxisomas γ (PPARγ), ukaxa diferenciación adipocitaria ukhamaraki lipogénesis uksa ch’amancharaki; uka pachparaki, jiphilla tuqinxa, grelina ukaxa regula la expresión de genes relacionados con gluconeogénesis, ukaxa influye homeostasis de niveles de glucosa wilanxa.
Efectos fisiológicos ukaxa péptido liberador de hormona de crecimiento ukampi luratawa
1) Jiltañ hormonanak mistuñapatak chʼamañchaña
Acción directa en la glándula pituitaria: Grelina ukaxa mä ch’amani agente liberador de hormonas de crecimiento ukawa, ukaxa directamente actua células hormonas de crecimiento ukanakaru glándula pituitaria anterior ukanxa, ukaxa ch’amancharaki síntesis ukhamaraki liberación de hormona de crecimiento uka tuqi señalización mediada por GHS-R1a uka tuqi. Hormona liberadora de hormonas de crecimiento (GHRH) ukampi chikachasiñatakixa, grelina ukaxa hormona de crecimiento ukaxa juk’ampi jank’aki mistuñapataki ch’amañchi, ukatxa uka päxa efectos sinérgicos ukaniwa. Condiciones fisiológicas ukanxa, grelina, GHRH ukat somatostatina ukanakax mayacht’asisaw secreción pulsátil de hormona de crecimiento ukarux regula, ukhamat niveles normales de hormona de crecimiento ukar mantañataki.
Jiltañatakix kuna jan walt’awinakas utji: Hormona de crecimiento ukax cuerpon jilxatañapataki ukat jilxatañapatakix wali askiwa. Grelinax indirectamente jiltawiruw ch’amancharaki, hormona de crecimiento ukax mistuñapatakiw ch’amancharaki. Wawa pachana ukhamaraki wayn tawaqunakana, secreción normal de Ghrelina ukaxa wali wakiskiriwa procesos ukanakatakixa, kunjamatixa esquelético jiltawi ukhamaraki muscular desarrollo. Hormonas de crecimiento ukan jan walt’ayat usutanakanxa, grelina ukan secreción ukanakax juk’akiw utji. Administración exógena de grelina jan ukaxa análogos ukaxa wali sumawa niveles de hormonas de crecimiento ukaru jilxatayaspa ukhamaraki jiltawi ukhamaraki jilxatañataki.
(2) Regulación del Metabolismo Energético uka tuqita
Regulación de la apetito: Grelina, uñt’atawa 'hormona de hambre,' ukaxa mä wakiskir molécula señaladora ukawa, ukaxa apetito regula. Aka núcleo arcuado de hipotálamo uksanxa, grelina ukaxa receptores GHS-R1a ukanakaruxa neuropéptido Y (NPY)/proteína relacionada con agouti (AgRP) neuronas ukanakaruxa ligada, ukaxa NPY ukatxa AgRP ukanaka mistuñapataki ch’amancharaki, ukhamarusa manq’aña munaña jilxataraki ukatxa manq’a manq’añatakixa ch’amancharaki. Ukhamaraki, grelina ukaxa indirectamente apetito ukarux ch’amancharaki, kunatix neuronas de hormona liberadora de corticotropina (CRH) ukan actividad ukarux núcleo paraventricular de hipotálamo ukanx regula. Ayuno pachanx grelina ukax jilxatiwa, ukat manq’at awtjataw jikxatasi; manq’añ tukuyatatxa, grelina ukax jank’akiw jisk’achasi, ukax phuqt’at jikxatasiñaruw ch’amancharaki.
Regulación de equilibrio energético: Grelina ukaxa metabolismo energético regulación uksanxa chikañchasirakiwa, ukhamata cuerpon equilibrio energético ukaxa utjañapataki. Grelina ukaxa lipólisis uksa tuqiru ch’amancharaki, oxidación de ácidos grasos uksa tuqiru puriyi, ukhamaraki cuerpon ch’amap ch’amañchañataki. Grelina ukaxa insulina uksa tuqita jark’aqi, tejidos periféricos uksa tuqita apsuñataki ukhamaraki glucosa uksa apnaqañatakixa jisk’acharaki, ukhamaraki wilan glucosa uksa tuqita jilxatayaraki, ukaxa cuerporuxa yaqha ch’amañchawi churaraki. Grelina ukan jach’a expresión crónica ukax sinti ch’amanïñapataki, lik’i apthapiñapataki, ukat qhipatx trastornos metabólicos ukar puriyaspawa, kunjamatix obesidad ukhama.
3) Función gastrointestinal ukarux jan walt’ayaspawa
Secreción de ácido gástrico ukatxa motilidad gastrointestinal: Tracto gastrointestinal uksanxa, grelina ukaxa mä rol regulador crucial ukaniwa secreción de ácido gástrico ukhamaraki motilidad gastrointestinal ukanakataki. Ghrelina ukaxa células parietales mucosas gástricas ukanakaru ch’amancharaki ácido gástrico uksa apsuñataki, ukaxa regula el medio ambiente ácido ukaxa puraka manqhana, ukaxa manq’a digestión ukhamaraki absorción ukanakaru yanapt’i. Grelina ukaxa peristalsis gastrointestinal uksa tuqiru ch’amancharaki, ukaxa movimientos propulsivos uksa tuqiru ch’amancharaki ukhamaraki tracto gastrointestinal uksatxa manq’a ch’usa jank’aki lurañataki. Yaqhipa trastornos gastrointestinales ukanakanxa, dispepsia funcional ukatxa gastroparesis ukanakanxa, niveles anormal de Grelina ukaxa secreción de ácido gástrico ukatxa motilidad gastrointestinal ukanakanxa jan walt’awinakaruwa puriyaspa.
Mucosa Gastrointestinal uksa tuqita jark’aqaña: Grelina ukaxa mucosa gastrointestinal uksa tuqita jark’aqañatakixa wali askiwa. Ukaxa células mucosas gastrointestinales ukanakana jilxatañapataki ukhamaraki askichañataki ch’amancharaki, barrera mucosa ukana lurawipa ch’amancharaki, ukhamaraki jan wali sustancias ukanakata jark’aqaraki, ácido gástrico ukhamaraki Helicobacter pylori ukanakampi. Modelos de enfermedades ukanakanxa, kunjamatixa úlceras gástricas ukatxa úlceras duodenales, administración exógena de grelina ukaxa jank’akirakiw úlcera qullañatakixa ukhamaraki jisk’acharaki kunatixa mucosa ukanakaxa jan walt’ayaspawa.
4) Sistema cardiovascular satäkis uka tuqit regulación
Regulación de la función cardiaca: Grelina ukaxa chuyma manqhanxa wali uñt’atawa ukatxa mä wakiskir lurawi reguladora ukhamawa chuyma tuqina. Ghrelina ukaxa contractilidad miocárdica uksaruwa ch’amancharaki, cardíaco uksa tuqita jilxatayaraki, ukhamaraki cardiaco bombeo uksa tuqita suma uñjañataki. Modelos de lesiones de isquemia-reperfusión miocárdica ukanxa, grelina ukaxa apoptosis de células miocárdicas ukatxa necrosis ukanaka jisk’acharaki, infarto jach’a jisk’acharaki, ukatxa mä efecto cardioprotector ukaniwa. Aka mecanismo ukaxa activación de las vías de señalización de sobrevida intracelular ukampiwa chikañchasi, kunjamatixa fosfoinositida 3-quinasa (PI3K)/proteína quinasa B (Akt) señalización thakhimpi.
Regulación de Tensión Vascular: Grelina ukaxa regulación de tensión vascular ukatxa wila presión estable ukarux mantiwa. Ukaxa células musculares lisas vasculares ukanakaru ch’amancharaki, ukhamata sustancias vasoconstrictivas ukanakana jan walt’awinakapata jark’aqañataki, kunjamatixa angiotensina II, ukaxa vasodilatación uñstayañataki, resistencia vascular periférica ukanakaru jisk’achañataki, ukhamaraki wila ch’akhanakaru jisk’achañataki. Ukhamaraki, grelina ukaxa jark’iwa expresión de moléculas de adhesión de células endoteliales vasculares, ukaxa jisk’acharakiw adhesión ukhamaraki infiltración de células inflamatorias, ukaxa mä efecto protector vascular uñacht’ayi, ukhamaraki jark’aqaraki aterosclerosis ukaxa utjañapataki.
5) Neuroprotector sat qullanaka
Neuronales ukanakan jakawipa ukhamaraki jilxatatapa: Sistema nervioso uksanxa, grelina ukaxa neuronas ukanakaruxa jark’aqañatakixa wali askiwa. Ukax células madre neuronales ukanakan jilxatañapataki ukat diferenciación ukar ch’amancharaki, neuronas ukanakan jakhüwiparuw yanapt’i, ukat sistema nervioso ukan normal desarrollo ukat funcionamiento ukarux mantenirakiwa. Modelos de enfermedades neurodegenerativas ukanx Alzheimer ukat Parkinson usunakax grelina ukax apoptosis neuronal ukarux jark’aqaspawa, respuestas neuroinflamatorias ukarux jisk’achaspawa, ukatx funciones cognitivas ukat motoras ukanakax juk’amp sumaptayarakispa. Uka mecanismos neuroprotectores ukaxa inasa regulación de respuestas de estrés oxidativo intracelular ukampi, jark’aqaña thakhi señalización de apoptosis ukampi, ukhamaraki neurotransmisores ukanakan mistuñap ch’amanchañampi.
Regulación neuroendocrina: Mä factor regulador neuroendocrino ukhama, Ghrelina ukaxa chikañchasi regulación de la función del eje hipotálamo-hipofisa-adrenal (eje HPA). Condiciones de estrés ukanxa, niveles elevados de grelina ukaxa jark’iwa sinti activación del eje HPA, ukaxa jisk’acharakiw secreción de corticosteroides ukatxa ukhamaraki mitigación de daños inducidos por estrés en el cuerpo. Ukhamaraki, grelina ukaxa eje hipotálamo-hipofisa-tiroidea (eje HPT) ukhamaraki eje hipotálamo-hipofisa-gonadal (eje HPG) ukanakaru regula, ukaxa sistema neuroendocrino ukan homeostasis ukarux mantiwa.
6) Yaqha efectos fisiológicos ukanaka
Regulación inmunológica: Grelina ukaxa sistema inmunológico uksanxa mä lurawiwa. Ukax células inmunes ukan irnaqawip regulaspawa, linfocitos ukan proliferación ukat diferenciación ukar ch’amanchaspawa, ukat cuerpon capacidad inmunológica ukar ch’amancharakispawa. Estados inflamatorios uksanxa, grelina ukaxa citoquinas inflamatorias uksa tuqita jark’aqaspawa, kunjamatixa factor de necrosis tumoral-α (TNF-α) ukhamaraki interleucina-6 (IL-6), ukhamarusa jisk’acharakispawa respuestas inflamatorias ukatxa ejercer efectos inmunomoduladores ukhamaraki antiinflamatorios.
Regulación del Metabolismo Ch’akha: Grelina ukaxa ch’akha metabolismo uksa tuqita regulador ukhamawa. Ukaxa osteoblastos ukanakana proliferación ukhamaraki diferenciación ukanaka ch’amancharaki, osteoclastos ukanakana actividad ukarux jark’aqi, ukhamata ch’akha masa jilxatayañataki ukhamaraki ch’akhanaka lurañataki ch’amancharaki. Osteoporosis usump usuntat usutanakanxa, grelina ukax juk’akiw utji, ukax grelina ukax osteoporosis usump chikt’atäspawa sasaw amuyt’ayi. Administración exógena de grelina jan ukax análogos ukanakax machaq estrategias terapéuticas ukanakaw osteoporosis ukar puriyaspa.
Péptido Liberador de Hormona de Crecimiento uka apnaqawi
1) Aplicaciones Terapéuticas Clínicas ukanaka
Hormona de crecimiento jan utjatapa: Hormona de crecimiento jan utjatapa usutanakatakixa, Grelina ukatxa análogos ukanakaxa agentes terapéuticos ukhamawa. Hormona de crecimiento ukax mistuñapatakiw ch’amanchapxi, ukax usutanakan jilxatañapataki ukhamarak jilxatañapatakiw ch’amanchapxi. Nayra pacha hormona de crecimiento reemplazo ukampi chikachasiñatakixa, Ghrelina ukatxa análogos ukaxa juk’ampi suma seguridad ukhamaraki tolerabilidad uñacht’ayi, ukatxa inasa jiltañatakixa juk’ampi fisiológicamente apropiada ukhama regulación de la secreción de hormona de crecimiento endógena.

Figura 3 Regulación endocrina de GH ukatxa bloqueo terapéutico.
Metabólico usunaka
Obesidad ukat Diabetes: Obesidad ukar qullañatakix, Ghrelina ukax 'hormona de hambre,' ukham uñt'atawa, niveles de Ghrelina ukar jan ukax señalización ukan thakhinakapar regulación ukax metabolismo energético ukarux juk'amp askinjamaw uñjasispa, manq'añ munañax juk'ampiw jilxattaspa, ukatx jan lik'ïñapatakiw purirakispa. Antagonistas receptores de Ghrelina ukanaka lurañaxa Ghrelina ukaxa receptores ukanakaru ligado ukarux jark’aqaspawa, ukaxa apetito ukarux chhaqtayaspawa ukhamaraki manq’a manq’añaxa jisk’acharakispawa. Diabético usutanakatakixa, Ghrelina ukaxa wali askiwa wilan glucosa uksa tuqiruxa mecanismos ukanakampi, kunjamatixa regulación de la secreción de insulina ukhamaraki resistencia a la insulina uksa tuqita. Administración exógena de Ghrelina ukaxa control de glucosa wilanxa ukhamaraki sensibilidad insulina ukampi diabéticos ratas ukanakaruxa suma uñjayi, ukaxa machaq amuyunaka diabetes usut qullañatakixa churaraki.
Síndrome metabólico: Síndrome metabólico ukaxa mä qutu usuniwa, ukaxa obesidad, hipertensión, hiperglucemia ukatxa dislipidemia ukanakampiwa uñt’ayasi. Kunalaykutix metabolismo energético ukat regulación cardiovascular ukanakan irnaqatapatxa, grelina ukax mä potencial objetivo ukhamaw síndrome metabólico ukar qullañatakix tukuspa. Niveles de grelina regulación ukampixa, mä pachanxa walja indicadores de trastorno metabólico ukanakaxa síndrome metabólico usuta jaqinakaru suma uñjañatakixa wakisispawa, kunjamatixa pesaje, presión arterial ukanaka jisk’achaña, ukhamaraki glucosa wilan ukhamaraki lípidos ukanaka suma uñjaña.
Gastrointestinal usunaka: 1.1.
Dispepsia funcional ukatxa gastroparesis: Dispepsia funcional ukatxa gastroparesis uka usutanakatakixa, grelina ukatxa análogos ukaxa sintoma digestivo uksa tuqita suma uñjañataki ukhamaraki vacío gástrico uksa tuqita jank’aki puriyañataki motilidad gastrointestinal uksa ch’amanchasa ukhamaraki secreción de ácido gástrico uksa tuqita. Análogos de grelina uka apnaqañaxa wali sumawa sintomanakaxa askichasispa, kunjamatixa pata puraka usu ukhamaraki hinchazón ukaxa dispepsia funcional uka usuta jaqinakaru, ukhamata suma jakawipaxa.
Ulceras gastrointestinales: Ghrelina ukaxa mucosa gastrointestinal uksa tuqiru jark’aqañatakixa, úlceras qullañatakixa ch’amanchaspawa ukhamaraki ukhamarusa mä valor potencial de aplicación ukaniwa úlceras gastrointestinales ukanaka qullañataki. Administración exógena de Ghrelina jan ukax análogos ukanakax úlcera askichañ thakhix jank’akiw lurasispa ukat úlcera ukanakax wasitat uñstañapatakix juk’ampiw jilxattaspa.
Chuyma usunaka: 1.1.
Isquemia miocárdica-reperfusión usuchjawi: Isquemia miocárdica-reperfusión usuchjawi qullañatakixa, Ghrelina, kunatixa cardioprotector ukhamawa, mä novedoso agente terapéutico ukhama arsuta. Ghrelina jan ukax análogos ukanakax isquemia miocárdica-reperfusión nayraqat jan ukax uka pachan churasaxa, células miocárdicas ukanakax jan walt’ayataw uñjasispa, infarto ukan jan walt’awinakaparux jisk’achaspawa, ukat cardíaco ukan irnaqawipax juk’amp sumaw lurasispa. Uywanakan yant’awinakapax ukhamarak ensayo clínico ukanx suma askinak uñacht’ayapxi, machaq estrategias ukanakaw isquemia miocárdica-reperfusión ukan usuchjatanakar qullañatakix uñacht’ayasi.
Chuyma usuchjasiña: Chuyma usump usuntat usutanakanxa, Ghrelina sat qullax jukʼampiw jilxattaski ukat chuyma usump usuntat jaqinakan jan waltʼäwipampix correlacionatarakiwa. Ghrelina jan ukax análogos ukanakamp yapxatañax chuyma usump usuntat jaqinakan chuymapan lurawip askinchaspa, contractilidad miocárdica ukar ch’amanchasa, metabolismo energético cardíaco ukar juk’amp sumaptayasa, ukat apoptosis de células miocárdicas ukar jark’aqasa, ukhamat usutanakan calidad de vida ukat tasas de sobrevida ukanakax juk’amp sumaptaspa.
Neurodegenerativo usunaka: 1.1.
Alzheimer usunaka ukat Parkinson usunaka: Ghrelina ukax neuroprotectores ukanakan efectonakap uñjasax, ukax mä valor potencial de aplicación ukaniwa, neurodegenerativas usunak qullañataki, kunjamakitix Alzheimer ukat Parkinson usunaka. Ghrelina jan ukax análogos ukanakamp churasaxa, apoptosis neuronal ukarux jark’aqaspawa, respuestas neuroinflamatorias ukarux jisk’achaspawa, ukat usutanakan funciones cognitivas ukat motoras ukanakax juk’amp sumaptayarakispa.
Accidente cerebrovascular ukat lesión traumática cerebral: Lesiones neurológicas agudas ukanakanx kunjamatix accidente cerebrovascular ukat lesión traumática cerebral ukanakax Ghrelinax efectos neuroprotectores ukanakaruw mecanismos ukanakamp uñacht’ayaspa, neuronal jan walt’awinak jisk’achañataki ukhamarak regeneración neural ukar ch’amanchañataki. Yatxatawinakax uñacht’ayiwa, uywa modelos de accidente cerebrovascular jan ukax traumática lesión cerebral ukanx Ghrelina apnaqañax infarto tamap jisk’achaspawa jan ukax p’iqin jan walt’awinakaparux jisk’achaspawa, ukhamat resultados funcionales neurológicos ukanakax juk’amp sumaptaspa. Ghrelina ukax mä terapia adjunta ukhamaw accidente cerebrovascular ukat traumática lesión cerebral ukanakataki, ukax usutanakan rehabilitación ukan juk’amp ch’amanchañataki.
Tukuyañataki
Mä péptido endógeno multifuncional ukhama, Ghrelina ukaxa mä jach’a lurawiwa kunaymana procesos fisiológicos ukanakana, ukaxa jiltawi ukhamaraki jilxatawi, metabolismo energético, función gastrointestinal, homeostasis del sistema cardiovascular, ukhamaraki neuroprotección.
Uñakipt’atanaka
[1] Basuny A, Aboelainin M, Hamed E. Estructura ukatxa Funciones Fisiológicas de la Ghrelina[J]. Revista Biomédica de Investigación Científica & Técnica, 2020,31.DOI:10.26717/BJSTR.2020.31.005080.
[2] Ibrahim A M. Ghrelin - Funciones Fisiológicas ukatxa Regulación[J]. Eur Endocrinol, 2015,11 (2): 90-95.DOI:10.17925/EE.2015.11.02.90.Ukaxa mä juk’a yatxatatawa.
[3] Khatib N, Gaidhane S, Gaidhane AM, ukat yaqhanakampi. Grelina: grelina ukaxa Péptido regulador ukhamawa hormona de crecimiento uksa tuqita.[J]. Revista de Investigación Clínica y Diagnóstica : Jcdr, 2014,8 8:MC13-MC17. Ukhamaraki, ukaxa yaqha yatxatatanakampiwa yatxatataraki.
[4] Brahmkhatri V, Prasanna C, Atreya H. Sistema de factores de crecimiento insulina ukar uñtasita cáncer ukanxa: Terapias dirigidas novedosas[J]. Biomed Investigación Internacional, 2014,2015.DOI:10.1155/2015/538019.Ukaxa mä juk’a yatxatatawa.
[5] Strasser F. Aplicación clínica de grelina ukaxa.[J]. Jichha pacha Diseño Farmacéutico, 2012,18 31:4800-4812. Ukhamaraki, ukaxa yaqha yatxatatanakampiwa yatxatataraki.