Cocer Peptides
1 phaxsi nayra
TAQI ARTÍCULO UKATXA PRODUCTOS UKA YATIYÄWINAKAXA AKA WEB SITIO UKANXA YATIYÄWINAKA UKATXA YATICHAÑATAKIWA.
Aka sitio web ukan uñacht’ayat yänakax in vitro ukan yatxatañatakikiwa. Yatxatawixa in vitro (latin arunxa: *in vidrio*, ukaxa sañ muniwa vidrio ukanxa) jaqina janchipa anqäxapanwa lurasi. Uka yänakax janiw qullanakäkiti, janiw Administración de Alimentos y Medicamentos (FDA) de Estados Unidos ukan iyawsatäkiti, ukat janiw kuna qullañ tuqitsa, usunakas jan ukax usunakas jarkʼaqañatakisa, qullañatakisa ni qullañatakisa apnaqatäñapäkiti. Uka yänaka jaqina jani ukaxa uywanakan janchiparu kunaymana uñt’ayañaxa kamachi tuqixa wali jark’atawa.
Mä juk’a uñakipaña
Aka qillqatanx kuna mecanismos ukanakas células senescentes ukanakax Alzheimer usu (AD) qalltañapataki ukhamarak jilxatañapatakix yanapt’i uk yatxatatawa. Alzheimer usux mä trastorno neurodegenerativo ukaw nayraqatax chuyman jaqinakar jan walt’ayi, ukax juk’at juk’at deterioro cognitivo ukat déficits de comportamiento ukanakampiw uñt’ayasi. Uraqpachan jaqinakax chuymankipstasipki ukhax AD usux sapa maraw jilxattaski, ukax sociedad ukat familianakarux mä jach’a q’ipiw uñstayi. AD yatxatäwinx wali nayrar sartawix utjkchispas ukhamakipans, chiqpach etiología ukat patogénesis ukax janiw qhankiti. Kunjamakitix mä nayrïr factor de riesgo AD ukataki, senescencia celular ukax juk’amp uñt’atawa aka qhipa maranakanxa, kunatix lurawipax patogénesis AD ukataki. Células senescentes ukanakax cuerpon tantachasitapax kunayman chuymanïñ tuqit usunakan qalltatapampi ukat jilxattatapampix wali sumwa chikañchasi. Células senescentes ukax mä jach’a lurawiw proceso patológico AD uksanxa, ukatx mecanismos de acción ukanakap qhananchañax wali wakiskiriwa machaq qullanak AD usut lurañataki.

Figura 1. Alzheimer usuta proteínas patógenas ukaxa p’iqin células senescencia ukarux yanapt’iwa. a) Células cerebrales senescentes ukanakampi placas amiloides ukhamaraki tau patógeno ukanakampi chikañchasiña tuqita uñakipaña. (b–e) Sapa mayni kasta celulanakata ukhamaraki senescencia ukampi chikt ata lurawinakata qillqatanakanxa yatiyata: (b) neurona, (c) microglia, (d) célula precursora oligodendrocito/oligodendrocito, (e) astrocito, ukhamaraki (f) barrera sanguínea-cerebro (BBB) uñacht ayata células endoteliales, pericitos ukatxa astrocitos, uñacht ayata AD ukanx BBB integridad ukarux jan walt’ayawayiwa.
Células Senescentes ukanakat uñakipaña
1) Células senescentes ukanakan qhanañchäwipa ukat uñachtʼäwinakapa
Senescencia ukaxa celulanakaxa mä qawqha jaljawimpi jan ukaxa kunaymana factores de estrés ukanakampi (jan ukaxa estrés oxidativo, ADN jan walt’awi, telómeros jisk’achaña, juk’ampinaka) ukanakampi jan mayjt’ayasa jiltawi jark’aqaña sañ muni. Células senescentes ukaxa uñacht’ayiwa sapa mayni características fenóticas ukanaka, ukaxa jilxatata volumen celular, aplanación ukhamaraki jach’a actividad β-galactosidasa (β-gal) ukanakampi, ukaxa mä marcador biológico ukhamawa wali apnaqata células senescentes ukanaka uñt’añataki. Ukhamaraki, células senescentes ukaxa uñacht’ayiwa upregulación de inhibidores de quinasa dependientes de ciclina (kunjamatixa p16INK4a ukhamaraki p21Cip1), ukaxa jark’iwa progresión del ciclo celular, ukaxa celulanakaxa katjapxiwa fase G1 jan ukaxa fase G2/M uksana ukhamaraki ukhamarusa jark’aqaraki juk’ampi jaljawi.
Mecanismos de Formación de Células Senescentes ukaxa mä juk’a pachanakwa lurasi
1. Estrés Oxidativo ukatxa ADN jan walt’awi: Estrés oxidativo ukaxa mä inductor clave ukhamawa senescencia celular ukataki. Aka condiciones fisiológicas normales ukanxa, lurawi ukhamaraki aclaramiento de especies de oxígeno reactivo (ROS) ukanakaxa células ukanaka taypinxa equilibrio dinámico ukankiwa. Ukampirus chuymankipstañamp jan ukax yaqhip condiciones patológicas ukanx ROS ukan jilxatatapax ADN ukarux jan walt’ayaspawa. Kunawsatix ADN jan walt’awix mä juk’a tantachasi ukat jan sum askichañjamäki ukhax mä serie de señalización thakhinakax activadas ukhamawa, kunjamatix p53-p21 ukat p16-Rb señalización thakhinaka, ukax células ukanakarux estado senescente ukar mantañapatakiw ch’amancharaki. Alzheimer usut usutanakan p’iqin tejidos ukanx niveles de estrés oxidativo ukax wali jach’anchatawa, ukax neuronas ukat células gliales ukanakan ADN ukar juk’amp jan walt’ayañatakiw puriyi, ukax senescencia celular ukar puriyi.
2. Telómeros ukanaka jisk’achaña: Telómeros ukaxa secuencias de ADN repetitivas ukanakawa cromosomas tukuyanakanxa, ukaxa juk’ata juk’ata jisk’achatawa celulas ukanaka jaljatampi. Kunapachatï telómeros ukanakax mä jukʼa jiskʼaptapxi ukhaxa, senescencia señalanak uñstayapxi. Células madre neuronales ukanxa, telómeros ukanakan jisk’achasiñapax senescencia qalltawimpiw wali sum chikt’ata, ukax células madre neuronales ukan autorenovación ukat capacidad de diferenciación ukanakarux jan walt’ayaspawa, ukhamat sistema nervioso ukan normal desarrollo ukat funcionamiento ukarux jan walt’ayaspa.
Mecanismo de Acción de las Células Senescentes ukaxa Alzheimer usuta uñt’atawa
1) Inducción de la Neuroinflamación ukaxa mä juk’a pachanakwa lurasi
1. Papel del Fenotipo Secreto Asociado a la Senescencia (SASP): Células senescentes ukaxa uñacht’ayiwa mä sapa fenotipo secretor uñt’ata fenotipo secretor asociado a la senescencia (SASP). SASP ukaxa kunaymana citoquinas, quimioquinas, factores de crecimiento ukatxa proteasas ukanakampiwa lurataraki, ukhamaraki interleucina-6 (IL-6), interleucina-8 (IL-8), ukhamaraki factor de necrosis tumoral-α (TNF-α). Alzheimer usut jaqinakan p’iqin tejidos ukanx células gliales senescentes ukat neuronas ukanakax walja factores SASP ukanakaw mistu, ukax células inmunes muyuntki ukanakaruw activaspa ukat respuestas inflamatorias crónicas ukanakaruw sartayaspa. IL-6 ukatxa TNF-α ukaxa microglia uksa activación uksaruwa ch’amancharaki, ukaxa estado quiescente uksatxa estado proinflamatorio uksaruwa mayjt’ayaraki, ukaxa juk’ampi mediadores inflamatorios uksaruwa mistuyaraki ukatxa neuroinflamación uksa juk’ampi ch’amancharaki. Aka inflamatorio crónico ukax neuronas ukanakaruw jan walt’ayi, función sináptica ukarux jan walt’ayiwa, ukatx disfunción cognitiva ukaruw puriyi.
2. Células gliales ukanakaru jan walt’awinaka: Astrocitos ukatxa microglia ukanakana chuymankipstatapaxa neuroinflamación AD uksanxa wali wakiskiriwa. Astrocitos chuymankipstatanakaxa factores SASP ukanakawa mistu, ukaxa agregación ukhamaraki deposición de β-amiloide (Aβ) uksaruwa ch’amancharaki ukatxa jark’aqirakiwa aclaramiento ukaxa. Microglia uksan chuymanïtapax Aβ uksa fagocitosis uksa jisk’acharaki, ukax placas Aβ uksa p’iqin suma q’umachañapatakiw jark’aqi. Ukhamasti, jukʼamp inflamatorionak apsusipjje, ukhamatwa mä jan wali ciclo lurapjje, ukajj neuroinflamación ukat neurodegeneración ukanakaruw jukʼamp jan waltʼayi.

Figura 2 Marcadores de senescencia celular ukaxa jilxatiwa p’iqinxa hTau ch’uqitxa modelado tauopatía de AD.
2) Neurodegeneración ukar ch’amanchaña
1. Neuronas ukanakar chiqak jan walt’ayaña: Yaqhip citoquinas ukat proteasas ukanakax células senescentes ukanakan mistutanakax neuronas ukanakarux chiqak jan walt’ayaspawa. Metaloproteinasas matriz (MMPs) ukaxa mä componente secretoma asociado a la senescencia (SASP) ukankiwa, ukaxa matriz extracelular ukhamaraki proteínas neurotransmisor ukanakampi chikt’ata ukanakaruxa jan walt’ayaspawa, ukaxa neuronas ukanakana lurawipa ukhamaraki lurawipa jan walt’ayaspawa. ROS ukax células senescentes ukanakan luratawa, ukax neuronas ukanakarux oxidativo ukham jan walt’ayaspawa, ukax apoptosis neuronal ukat jiwañaruw puriyaspa. AD usut jaqinakan p’iqipan tejidos ukanx senescencia neuronal ukax celula jiwatampiw wali sum chikt’ata, ukax mä factor clave ukhamäspawa, ukax disfunción cognitiva ukar yanapt’aspawa.
2. Neurotransmisores ukanakaru jan walt’ayaña: Células senescentes ukanaka utjatapaxa neurotransmisores ukanakana síntesis, liberación ukatxa transmisión ukanakaruxa jan walt’ayarakispawa. Factores inflamatorios ukaxa acetilcolina uka síntesis ukaru jark’aqaspawa, ukaxa neurotransmisor ukhamawa, ukaxa wali wakiskiriwa función cognitiva normal ukaru mantañataki. Ukhamaraki, yaqhipa factores secretados por células senescentes ukaxa expresión ukhamaraki función de receptores neurotransmisores ukanakaruxa jan walt’ayaspawa, ukaxa señalización neurotransmisor anormal ukarux puriyaspawa, ukaxa juk’ampi jan walt’ayaspawa comunicación ukhamaraki proceso de información neuronas ukanaka taypina, ukatxa ukhamarusa deterioros cognitivos ukanakawa utjayaspa.
3) Comunicación Intercelular ukan mayjt’awinaka
1. Señalización Paracrina Anormal: Células senescentes ukanakaxa muyuntata celulanakampiwa aruskipapxi señalización paracrina tuqi factores SASP ukanaka mistuyasa. Uka yänakax jak’ankir celulanakan lurawiparuw jan walt’ayaspa, ukat red intercelular de comunicación ukarux jan walt’ayaspawa. AD usutanakan p’iqin tejidos ukanx factores SASP ukanakax células gliales senescentes ukanakan secretados ukanakax neuronal jiltawi, jakawi ukat diferenciación ukanakarux jan walt’ayaspawa, ukampirus microambiente de células madre neuronales ukarux ch’amancharakispawa, proliferación ukat diferenciación ukanakarux jark’aqi, ukhamat regeneración neural ukat procesos de reparación ukanakarux jan walt’ayaspa.
2.Conexiones intercelulares ukanaka jani walt’ayaña: Células senescentes ukanakaxa estructuras de conexión intercelular ukanakaru jan walt’ayapxarakispawa, sañäni, tight junctions ukhamaraki gap junctions ukanaka. Barrera wila-p’iqinxa, senescencia de células endoteliales ukaxa mä jisk’achawi expresión de proteínas de junción apretada ukaru puriyi, ukaxa jilxatarakiwa permeabilidad de la barrera wila-p’iqi ukatxa jan wali sustancias ukanakaxa juk’ampi jasakiwa p’iqin tejidos ukanakaru mantañapataki, ukaxa neuroinflamación ukatxa neurodegeneración ukanakaruxa juk’ampi ch’amancharaki. Neuronas ukanakan juncciones de brechas ukanakax señales eléctricas ukanakan transmisión ukat coordinación metabólica neuronas ukanakan transmisión ukanakatakix wali wakiskiriwa. Factores secretados por células senescentes ukax junciones de brechas ukan lurawip jan walt’ayaspawa, ukax actividad sincronizada ukat neuronas ukanakan yatiyawinak transmisión ukarux jan walt’ayaspawa.
4) Células madre neuronales ukan microambiente ukan jan walt’awinakapax
. Factores SASP ukaxa células senescentes ukanakana mistutapaxa microambiente de células madre neuronales ukanakaruxa mayjt’ayaspawa, ukaxa proliferación ukhamaraki diferenciación ukanakaruxa jark’aqarakispawa. Yaqhipa citoquinas SASP uksanxa upregular la expresión de inhibidores de quinasa dependientes de ciclina, ukaxa células madre neuronales ukanakaruxa katuntañatakixa etapas específicas del ciclo celular ukatxa janiwa normal división ukatxa diferenciación ukaru puriñjamakiti. Ukhamaraki, factores inflamatorios secretados por células senescentes ukaxa células madre neuronales ukanakana dirección de diferenciación ukaruxa ch’amancharakispawa, ukaxa juk’ampi diferenciación ukarux células gliales ukarux puriyaspawa, janiw neuronas ukarux mayjt’aykaspati, ukhamatwa regeneración neural ukat askichawiparux jan walt’ayaspa.
2. Impacto en la migración de células madre neuronales: Migración de células madre neuronales ukaxa wali wakiskiriwa suma localización ukhamaraki actividad funcional p’iqi manqhana utjañapataki. Yaqhip factores ukanakax células senescentes ukanakan mistutapawa, ukax células madre neuronales ukan migración ukarux jark’aspawa, ukhamat askichañax wakiski uka chiqanakar jan sarxañapataki. Quimioquinas ukan jan wali expresión ukax células madre neuronales ukan dirección migración ukarux mayjt’ayaspawa, ukhamat jan usuchjat chiqar askichañatakix puriñapataki, ukhamat sistema nervioso ukan auto-reparación capacidad ukarux jan walt’ayaspa.
Alzheimer usut qullañ estrategias ukax células senescentes ukanakaruw uñtatawa
1) Senolíticos uka tuqit yatxataña
1. Mecanismo de acción: Senolíticos ukaxa mä clase de compuestos satawa, ukaxa células senescentes ukanakaruxa selectivamente chhaqtayaspawa. Jupanakan mecanismos de acción ukax nayraqatax apoptosis de células senescentes ukar puriyaña ukhamarak señalización antiapoptótica de células senescentes ukanakar jark’aqaña. Jichhax dasatinib ukat quercetina ukax senolíticos ukanakamp juk’amp yatxatatawa. Dasatinib ukaxa jark’aqaspawa sobreactivado quinasa señalización thakhinaka celulas senescentes ukanakana, ukatxa quercetina ukaxa dasatinib uka efectos ukanaka ch’amancharaki. Kunapachatixa mayachata apnaqatarakiwa, ukaxa selectivamente apoptosis ukarux células senescentes ukanakaru puriyaspawa ukatxa cuerpo ukanxa acumulación ukarux jisk’acharakispawa.
. Yatxatawinakax jikxatasiwayi, dasatinib ukat quercetina combinación terapia AD modelo ratones ukar churañ tukuyatatxa, placas Aβ ukax p’iqinx juk’akiw jilxattawayi, neuronal jan walt’awinakax juk’akiw utjawayi, ukatx espacial yatiqañ ukhamarak amuyunak yatiñanakax juk’amp sumaptawayi.

Figura 3 Senescencia celular ukaxa mä componente ukhamawa k’umara chuymanïñataki ukhamaraki AD.
(2) Moduladores de fenotipo secretor asociados a la senescencia (Senomorfos) ukaxa mä juk’a pachanakwa lurasi.
1. Mecanismo de acción: Senomorfos ukaxa amtiwa regulación de secreción de factores SASP ukaxa células senescentes ukanakampi, ukhamata jisk’achañataki jan wali efectos ukanakaxa celulas muyuntki ukanakaru. Yaqhipa antiinflamatorio qullanakaxa SASP ukanxa factores inflamatorios ukanakana expresión ukhamaraki secreción ukanaka jark’aqaspawa, ukaxa neuroinflamación ukaruxa askicharakispawa. Yaqhipa jisk’a moléculas ukanakaxa células senescentes ukanakana metabólicos thakhinakaparuxa mayjt’ayaspawa, ukaxa SASP ukana composición ukarux mayjt’ayaspawa, ukhamata jan ch’amanïñapataki, ukhamata muyuntata celulanakaru jan walt’ayañataki.
. Ukhamatwa yaqhip jan walt’awinakax utjaspa, ukax agentes de aclaramiento de células senescentes ukanakamp chikt’ata, sañäni, células normales ukanakar jan específicos jan walt’ayañataki. Ukatwa, moduladores de fenotipo secreto asociados a la senescencia ukax jach’a perspectivas de aplicación ukaruw katxasi ukatx mä machaq estrategia terapéutica ukhamaw AD ukatakix uñstaspa.
Tukuyawi
Células senescentes ukax walja tuqinakatw yanapt’i, Alzheimer usux qalltañapataki ukhamarak jilxatañapataki. Mecanismos ukanakampi, neuroinflamación ukar ch’amanchaña, neurodegeneración ukar ch’amanchaña, comunicación intercelular ukar mayjt’ayaña, ukhamarak microambiente de células madre neuronales ukar ch’amanchaña, células senescentes ukanakax proceso patológico AD ukarux juk’amp ch’amanchapxi. Estrategias terapéuticas ukaxa células senescentes ukanakaru uñtatawa, kunjamatixa agentes de aclaramiento de células senescentes ukanaka lurañataki ukhamaraki moduladores de fenotipo secretor asociados a la senescencia, ukaxa machaq amtawinakawa AD usut qullañatakixa churaraki.
Uñakipt’atanaka
[1] Hudson HR, Sun X, Orr M E. Tipos de células cerebrales senescentes ukaxa Alzheimer usunxa: Mecanismos patológicos ukatxa oportunidades terapéuticas[J]. Neuroterapéutica, 2025,22 (3):e519.DOI: https://doi.org/10.1016/j.neurot.2024.e00519.Ukaxa mä juk’a yatxatatawa.
[2] Singh S, Bhatt L K. Senescencia Celular ukar uñt’ayaña: Mä Potencial terapéutico uñakipaña Alzheimer usuta[J]. Jichha Farmacología Molecular, 2024,17 (1):e2033282951.DOI:10.2174/ 18744672176 66230601113430.
[3] Li R, Li Y, Zuo H, ukat yaqhanakampi. Alzheimer Amiloide-$eta$ ukaxa Senescencia Celular ukaruxa jank’akirakiw puriyi ukatxa SIRT1 ukaruxa ch’amancharaki jaqina células madre neuronales ukanxa[J]. Biomoléculas, 2024,14 uka qillqatanaka. Ukhamaraki, ukaxa yaqha yatxatatanakampiwa yatxatataraki
[4] Gaikwad S, Senapati S, Haque M, ukat yaqhanakampi. Senescencia, inflamación cerebral ukat tau oligomérico ukax Alzheimer usunx cognitivo ukan jan walt’awiparuw puriyi: Evidencias de estudios clínicos y preclínicos[J]. Alzheimer ukat Demencia, 2023,20.DOI:10.1002/alz.13490.
[5] Dorigatti AO, Riordan R, Yu Z, ukat yaqhanakampi. Senescencia celular cerebral ukaxa modelos de ratas de Alzheimer usuta[J]. Gerociencia, 2022,44 (2): 1157-1168.DOI:10.1007/s11357-022-00531-5.Ukaxa mä juk’a yatxatatawa.
[6] Tecalco-Cruz A. C., Zepeda-Cervantes J, López-Canovas L, ukat yaqhanakampi. Senescencia Celular ukatxa ApoE4: Repercusiones ukanakaxa Alzheimer usuta[J]. Cns & Trastornos Neurológicos-Objetivos de Drogas, 2021,20 (9): 778-785.DOI: 10.2174/ 18715273206 66210628102721. Ukaxa mä juk’a pachanakwa lurasi.
[7] Wang E, Lee S. Senolítica ukaxa mä Modelo de Enfermedad de Alzheimer ukankiwa[J]. Innovación en la Chuymanña, 2021,5(Suplemento_1):637.DOI:10.1093/geroni/igab046.2420.
[8] Amram S, Iram T, Lazdon E, ukat yaqhanakampi. Senescencia astrocitaria ukaxa mä modelo de ratas de enfermedad de Alzheimer uksanxa mediada ukhamawa TGF-$eta$1 ukatxa neurotoxicidad[J]. Biorxiv, 2019. Ukhamaraki, ukaxa yaqha yatxatatanakampiwa yatxatataraki
[9] Pérez V I. Anticelular senescente efectos de la rapamicina ukatxa lurawipaxa usunakaru, ukhamaraki alzheimer [J]. Innovación en la Chuymanña, 2019,3(Suplemento_1):S370.DOI:10.1093/geroni/igz038.1352.